sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Turusta tulevaisuuten

Mikä on oleellista opetuksessa ja oppimisessa. Laatu, tehokkuus ja kansainvälisyys vai kasvu, hyvinvointi ja yhteisöllisyys tai kenties tehokkuus, nopeus ja taloudellinen kannattavuus. Viikonlopun SKO-päivät Turussa tarjosi näkökulmia niin koulun muutoksesta, opetuksen haasteista, tulevaisuudesta kuin oppimisestakin.

Esko Valtaoja, avaruustähtitieteen professori Turun yliopistosta piti viikonlopun mielenkiintoisimman luennon yhteisestä tulevaisuudestamme. On ymmärrettävä historiaa, jotta voi ymmärtää paitsi tätä päivää myös tulevaisuutta. Tulevaisuus ei ole kvartaali. Tulevaisuutta aliarvostetaan menneisyyden kustannuksella. On helppoa valittaa kuinka huonosti asiat ovat ja unohtaa se miten hyvinvointi on lisääntynyt. Sata vuotta sitten Suomessa elettiin keskimäärin huonommin kuin Romaniassa nyt. Sadan vuoden päästä osaamme ehkä korjata pikkuvikamme ja poistaa ongelmia. Tarvitaanko silloin vielä  lääkäreitä. Ennusteiden mukaan nyt syntyvät lapset elävät satavuotiaiksi ja tällä hetkellä puhutaan eläkeiän nostosta kokonaisella vuodella. Uutiset vääristävät käsityksiä ja niillä haetaan sensaatiota. Hyvät uutiset eivät jää historiaan.  Paratiisi on tässä ja nyt, ei menneisyydessä, vaikka downshiftaajat haluavatkin palata menneisyyteen, punaiseen tupaan ja omistaa perunamaan.  Kannattako pessimismiä lietsoa, jos ihmiskunta on selvinnyt tähän saakka, niin miksei selvittäisi vastaisuudessakin.

Tulevaisuuden tutkimuksen dosentti, VTT ja sosiologi Anita Rubin (Turun yliopistosta) puhui tulevaisuuden oppimisesta. Hän käsitteli etupäässä nykyisyyttä sekä sitä miten kehittää itseään ja tuotteistaa itsensä. Laadun ja tehokkuuden yhdistäminen on haasteellista. Ennen tiedettiin mitä huomenna vaaditaan. Mitä oikeastaan pitäisi osata kun sosiaalinen toimintaympäristö laajenee. Rooli ja identiteetti menevät helposti sekaisin. Identiteetti ei ole koskaan valmis, vaan se rakentuu koko ajan. Nuoret ovat markkinatalouden koelaboratorio. Onnistumista ja onnellisuutta mitataan rahatalouden arvoilla. Nyt koetaan, että on pärjättävä julkisesti ja arjesta on tulossa abstraktimpi. Ovatko Facebook-kaverit oikeita kavereita. Yksinäisyys lisääntyy. Todellisuus ja mahdollisuuden rajat hämärtyvät. Epäoleellisen viitteellisen tiedon merkitys kasvaa ja sille annetaan enemmän painoarvoa. Tieto ei perustukaan pelkästään tieteeseen vaan myös emootioon. Epäonnistuminen ei ole enää oppimisen motivaattori. Nyt ei anneta toista mahdollisuutta. Ajetaanko perusopetusta alas ja korvataan se etä- ja verkko-opetuksella.



Toisaalla Teemu Leinonen kirjoittaa blogissaan, että opettaja olet designeri. Tulevaisuuden pohdintaa siinäkin. Hämeenlinnan ITK-päivien pedagogista roolipeliä viime viikolta, mukana ehkä muutama opettajakin. Seurasin peliä Bambuserista.  Entä robot futuren efektit ja lisää robotiikkaa.

Ei kommentteja: