Parin viikon sisällä olen lukenut viitisentoista opinnäytetyötä ja katsellut Urkund-tuloksia. Jotkut hallitsevat copy-pasten paremmin kuin hyvin ja jotkut kirjoittavat niin sujuvaa suomen kieltä, että sitä on ilo lukea illan pimeinä tunteina. Läheviittaukset aiheuttavat monelle ongelmia tai lähteiden käyttö ylipäätään. Eräs enter-mestarikin on luettujen töiden joukossa. Joka rivin jälkeen vaan enter ja ollaan näpäkästi seuraavalla rivillä ja kauhistus sitä sotkua jos sanankin lisää väliin. Nopeasti ovat tekstinkäsittelytaidot unohtuneet tai sitten ne ovat jääneet oppimatta alunperinkin. Onpa jopa yksi plagiaattikin löytynyt.
Muutama viikko sitten eräällä kurssilla ihmeteltiin, että katsonko tehtävät todellakin. Pari sankaria kun oli palauttanut tyhjän tiedoston ja muutamalla oli copy-paste töitä. Totesin, että teetän vain sen määrän tehtäviä mitkä ehdin katsoa. Toisaalta miksei voisi saada copy-paste tutkintoakin. Osoittaahan sekin jotain, että osaa etsiä tietoa ja kopioida sen. Hyviä esimerkkejäkin löytyy aina copy-paste lääkäreistä sairaala-apulaisiin. Mutta minne ovat muut taidot unohtuneet eikö oppimista ja asioiden syvällistä hallintaa enää arvostetakaan. Selviääkö työelämässäkin copy-pastella. Jos näin on, niin ei muuta kun copy-paste -tutkintoa suunnittelemaan.
maanantai 28. marraskuuta 2011
perjantai 11. marraskuuta 2011
IT-ala juhii ja muistelee
Kylläpä näitä synttäreitä nyt riittää IT-alalla: eilen oli IT-kouluttajat ry:n 10-vuotisseminaari, vähän aikaa sitten Hetky täytti 40 vuotta ja nyt on TIEKEkin jo kolmikymppinen ja Tietotekniikan liitto lähenee jo eläkeikää, sehän on 1953 perustetun Reikäkorttiyhdistyksen peruja. TIEKEn tämän päivän juhlaseminaarissa varmaankin pohditaan minne kadotettiin tietoyhteiskunta, jota niin kovasti hehkutettiin kymmenen vuotta sitten.
Poimintoja Jyrki Kasvin juhlaseminaari tweettauksista: Timo Kekkonen: lisää tietoa ei tarvita, vaan tiedon kriittistä, integroivaa ja kokonaisvaltaista käsittelyä. Lisäksi eri alojen eri ikäiset asiantuntijat pitäisi saattaa yhteen tarkoituksella ja satunnaisesti. Paula Risikko: Terveydenhuollon järjestelmät saadaan kuntoon vasta sitten kun pirstaleiset rakenteet on kunnossa. ITIF 2009 -tutkimuksen mukaan Suomi, Ruotsi & Tanska maailman johtavat terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon maat. Suomi oli sähköisen sairauskertomuksen edelläkävijä. Olli Kallioniemi: Terveydenhoidon ICT 2020: genomitieto, globaali pilvidiagnostiikka ja kuva-analyysiin perustuva etädiagnostiikka. Jyrki Kontio: Tieto menee pilveen, päätelaitteiden kirjo, verkottuvat käyttäjät ja uudet ansaintamallit. Hänen mukaansa nyt eletään suurinta ICT-alan muutosta sitten Internetin ja hän oli huomannut myös, että Helsinki on Euroopan kuumin startup-city (Aaltoes).
Poimintoja Jyrki Kasvin juhlaseminaari tweettauksista: Timo Kekkonen: lisää tietoa ei tarvita, vaan tiedon kriittistä, integroivaa ja kokonaisvaltaista käsittelyä. Lisäksi eri alojen eri ikäiset asiantuntijat pitäisi saattaa yhteen tarkoituksella ja satunnaisesti. Paula Risikko: Terveydenhuollon järjestelmät saadaan kuntoon vasta sitten kun pirstaleiset rakenteet on kunnossa. ITIF 2009 -tutkimuksen mukaan Suomi, Ruotsi & Tanska maailman johtavat terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon maat. Suomi oli sähköisen sairauskertomuksen edelläkävijä. Olli Kallioniemi: Terveydenhoidon ICT 2020: genomitieto, globaali pilvidiagnostiikka ja kuva-analyysiin perustuva etädiagnostiikka. Jyrki Kontio: Tieto menee pilveen, päätelaitteiden kirjo, verkottuvat käyttäjät ja uudet ansaintamallit. Hänen mukaansa nyt eletään suurinta ICT-alan muutosta sitten Internetin ja hän oli huomannut myös, että Helsinki on Euroopan kuumin startup-city (Aaltoes).
keskiviikko 9. marraskuuta 2011
IT-kouluttajien peijaiset
IT-kouluttajien 10-vuotisjuhlaseminaarin alussa puheenjohtaja kertoi, että IT-kouluttajat lopettavat ja tulevat liittymään johonkin muuhun yhdistykseen (jälkeenpäin selvisi, että IT-kouluttajat jatkaa edelleenkin). Tilaisuus alkoi lupaavasti: puheenjohtaja Tarmo Toikkanen puhui videon välityksellä, Eija Kalliala esitteli koko historiikin, ja sitten oli tilaisuuden emännän, Irmeli Pietilän vuoro esitellä niin sponsorit kuin esiintyjätkin. Se YouTube -video olisi ehkä kannattanut ladata koneelle, niin senkin olisi pystynyt esittämään.
Sitten alkoikin varsinainen ohjelma, Tutustumisen koreografia: kierretään ja tutustutaan, kolmen hengen ryhmä. (Jee - taas joku kiva ryhmätyö!) Olisin mielummin kuunnellut ne mielenkiintoiset esitelmät. Itse olen näppylöillä kaikenmaailman ryhmäytymissessioista.
Teemu Leinonen, Aalto/Taik, piti mielenkiitoisen esityksen tieto- ja viestintätekniikan kehityksestä opetuksessa. Merkitykset ja ymmärrys rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja se perustuu historiaan. Merkitys syntyy yhteisön rakentamana. Avoimien ja vapaiden oppimateriaalien idea tulee jo antiikin ajalta. Douglas Engelbart kehitti maailman ensimmäisen hiiren Stanfordissa 60-luvulla ja Stewart Brand oli kuuntelemassa Engelbartin esittämiä ongelmanratkaisuideoita ja Steve Jobs viittasi myöhemmin Brandin perustamaan perustamaan Whole Earth Catalogiin sekä The Well -julkaisuun (joka muuten oli 80-luvulla perustettu ns. facebook).
Jyrki J. J. Kasvi, Tieke, puhui aiheesta mihin ollaan menossa. Kreikan ja Italian kriisillä ei ole pitkässä juoksussa mitään merkitystä, talouskriisit tulevat ja menevät. Sen sijaan maailman ikärakenteen muutos ja teknologian kehitys vaikuttavat sekä ympäristön muutos ja globaali verkostoitumen ja riippuvuus. Suomessa suuret ikäluokat jäämässä eläkkeelle ja ollaan juoksemassa suoraan seinään. Suomen talous on murroksessa. Vaikka EU onkin tällä hetkellä maailman suurin talousmahti, niin tulevaisuudessa se on Kiina. Tietoyhteiskunta alkaa kypsyä ja nyt ollaan siirtymässä Bio- tai Fuusio-yhteiskuntaan (teknologioiden yhdistymistä). 2000-luvulla Suomi oli tietotekniikan edelläkävijä, vaan ei ole enää. Jäätiin ihailemaan omaa olotilaa ja pudottiin kehityksestä täysin. Sen sijaan muut ottivat oppia ja menivät ohi. Botswanassakin voi maksaa kännykällä, ei Suomessa koska pankit ja teleoperaattorit tappelivat vuosia voittojen jaosta. Suomessa ollaan vieläkin impivaaralaisia! Kuinka monella nettikaupalla on englannin tai saksan kieliset sivut. Ruotsalaisilla on. Haasteet: Suomi heikko tivi-teknologian hyödyntäjä, sähköiset palvelut ja kauppa on edelleen "tulossa", Suomi viimeinen maa euroopassa,jossa lähetetään edelleen paperilaskuja tai miksi suomalaiset opiskelijat eivät halua lähteä vaihtoon. Myytti: ollaan hyviä teknologiassa ja osaataan hyödyntää sitä. Työn ja elämän rakenne murtuu: työmarkkinoiden jatkuva murros, työ irtautuu ajasta ja paikasta, osaavan työvoiman saatavuus, fyysinen ja psyykkinen työpahoinvointi. Jenkeissä kysytään mitä tienaat, Intiassa mikä on sun uskonto ja Suomessa mikä on sun duuni. Suomessa ei saa epäonnistua vaikka toisaalta vain epäonnistumisista voi tulla niitä hulluja ideoita, joilla menestytään. Projekteissä ei synny innovaatioita, koska pitää määritellä mitä tehdään. Tietoyhteiskunnan osaamistarpeet: elämänhallintataito, osaamisenhallintataidot, sosiaaliset taidot, tiedonhallintataidot ja verkoistoitumistaidot. Missä oikeasti opitaan? Osaamisen tunnistaminen?
Jaana Holvikivi, yliopettaja Metropoliasta, Culture and Cognition in Information Technology Education (väikkäri 2009, TKK) puhui kv-opetuksesta ja sen haasteista (kulttuuritaustat). Miten voi hyödyntää sitä, että opiskelijat ovat erilaisia.
Tero Toivanen, erityisluokanopettaja, näkymä näkymättömään (siis se näkymätön oppiminen), tulevaisuuden koulun rakentaminen ja miten sen voi rakentaa. Osamminen osiaalisesti rakennettujen merkityksien luominen, oppia jakamalla ilman maantieteellisiä rajoja. Poisoppiminen, nopeasti yhdistämällä uusia ideoita. Miten voi opettaa jos ei opi. Epävarmuuden ja erilaisten ihmisten kohtaaminen on hallittava ja lisäksi oltava dynaaminen aikakäsitys ja oppijoilla on myös oltava vastuuta.
Anne Rongas, e-oppimiskeskus, on avoimen oppimiskulttuurin asialla. Esityksen aiheena oli oppiminen, koulun informaatioteknologia ja digisisällöt. Miksi asiat etenevät hitaasti? Toisaalta uutta asiaa tulee jatkuvasti ja valtava kiire koko ajan. Sosiaalinen media on viidakko. Miten tukea elinikäistä oppimista?
Teemu Arina, nuori kundi, joka "jo ennen Internetin yleistymistä toteutti tietoverkkopohjaisia yhteistyöprojekteja", puhui pilvioppimisesta eli CloudLearningistä. Väheneekö keskitettyjen instituutioiden tarve?
Ville Venäläinen, Otavan opisto (vapaa sivistystyö), myös opetushallituksen some-koordinaattori, on Kasvin kanssa somesta samaa mieltä. Vapaa-ajalla käytetään somea mutta miten se voisi liittyä kouluelämään? Miten tietotekniikan luoma uusi oppimisympäristö on niin vieras? Vaarallisin pedofiili on verkossa, ei kylällä. Agraariyhteiskunnan kyläyhteisö vaatii paljon sosiaalista kanssa käymistä. Digitaalisessä kuilussa on ensisijaisesti kyse eri ihmisten räikeän erilaisesta kokemustaustasta. IT-teknologia voisi olla myös "ihmisteknologiaa" ja kanssakäymistä. Et opi toimimaan suurkaupungissa, jos et ole käynyt siellä. Mitä IT:stä pitää kouluttaa ja kenelle?
Esko Kilpi, puhui oppimisympäristöstä ja kysyi onko joku ympäristö, joka ei ole oppimisympäristö. Jos työtä lähestytään luovana, se on itse asiassa informaation raketamista. Asiat tapahtuvat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ihmiskeskeisempi maailma tulee osaksi meidän todellisuutta ja ollaan lähempänä yksilöiden omia tarinoita ja tulevaisuutta. Oppimistarinat ovat erilaisia. Kuka on mua edellä tarinassa, jota elän. Twitterin seuraaminen on tärkein oppimisverkko. Seurataan muita ja opitaan. Mitä verkot mahdollistavat.
Ja sitten alkoi Learning Cafè eli pöydissä kiertäminen ja vastausten etsiminen alustajien kysymyksiin. Nähtäväksi jää mitä innovaatioita tämä seminaari tuottaa. Oma aiheemme: monimuotokoulutuksen haasteet ei ideoista päätellen ehkä tullut oikein ymmärretyksi. Lisäksi näytti siltä, että perusopetus tai vapaa sivistystyö oli tutumpaa kuin ammattikorkeakouluopetus ja se, että kaikki opiskelijat eivät todellakaan tule suoraan lukioista.
Sitten alkoikin varsinainen ohjelma, Tutustumisen koreografia: kierretään ja tutustutaan, kolmen hengen ryhmä. (Jee - taas joku kiva ryhmätyö!) Olisin mielummin kuunnellut ne mielenkiintoiset esitelmät. Itse olen näppylöillä kaikenmaailman ryhmäytymissessioista.
Teemu Leinonen, Aalto/Taik, piti mielenkiitoisen esityksen tieto- ja viestintätekniikan kehityksestä opetuksessa. Merkitykset ja ymmärrys rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja se perustuu historiaan. Merkitys syntyy yhteisön rakentamana. Avoimien ja vapaiden oppimateriaalien idea tulee jo antiikin ajalta. Douglas Engelbart kehitti maailman ensimmäisen hiiren Stanfordissa 60-luvulla ja Stewart Brand oli kuuntelemassa Engelbartin esittämiä ongelmanratkaisuideoita ja Steve Jobs viittasi myöhemmin Brandin perustamaan perustamaan Whole Earth Catalogiin sekä The Well -julkaisuun (joka muuten oli 80-luvulla perustettu ns. facebook).
Jyrki J. J. Kasvi, Tieke, puhui aiheesta mihin ollaan menossa. Kreikan ja Italian kriisillä ei ole pitkässä juoksussa mitään merkitystä, talouskriisit tulevat ja menevät. Sen sijaan maailman ikärakenteen muutos ja teknologian kehitys vaikuttavat sekä ympäristön muutos ja globaali verkostoitumen ja riippuvuus. Suomessa suuret ikäluokat jäämässä eläkkeelle ja ollaan juoksemassa suoraan seinään. Suomen talous on murroksessa. Vaikka EU onkin tällä hetkellä maailman suurin talousmahti, niin tulevaisuudessa se on Kiina. Tietoyhteiskunta alkaa kypsyä ja nyt ollaan siirtymässä Bio- tai Fuusio-yhteiskuntaan (teknologioiden yhdistymistä). 2000-luvulla Suomi oli tietotekniikan edelläkävijä, vaan ei ole enää. Jäätiin ihailemaan omaa olotilaa ja pudottiin kehityksestä täysin. Sen sijaan muut ottivat oppia ja menivät ohi. Botswanassakin voi maksaa kännykällä, ei Suomessa koska pankit ja teleoperaattorit tappelivat vuosia voittojen jaosta. Suomessa ollaan vieläkin impivaaralaisia! Kuinka monella nettikaupalla on englannin tai saksan kieliset sivut. Ruotsalaisilla on. Haasteet: Suomi heikko tivi-teknologian hyödyntäjä, sähköiset palvelut ja kauppa on edelleen "tulossa", Suomi viimeinen maa euroopassa,jossa lähetetään edelleen paperilaskuja tai miksi suomalaiset opiskelijat eivät halua lähteä vaihtoon. Myytti: ollaan hyviä teknologiassa ja osaataan hyödyntää sitä. Työn ja elämän rakenne murtuu: työmarkkinoiden jatkuva murros, työ irtautuu ajasta ja paikasta, osaavan työvoiman saatavuus, fyysinen ja psyykkinen työpahoinvointi. Jenkeissä kysytään mitä tienaat, Intiassa mikä on sun uskonto ja Suomessa mikä on sun duuni. Suomessa ei saa epäonnistua vaikka toisaalta vain epäonnistumisista voi tulla niitä hulluja ideoita, joilla menestytään. Projekteissä ei synny innovaatioita, koska pitää määritellä mitä tehdään. Tietoyhteiskunnan osaamistarpeet: elämänhallintataito, osaamisenhallintataidot, sosiaaliset taidot, tiedonhallintataidot ja verkoistoitumistaidot. Missä oikeasti opitaan? Osaamisen tunnistaminen?
Jaana Holvikivi, yliopettaja Metropoliasta, Culture and Cognition in Information Technology Education (väikkäri 2009, TKK) puhui kv-opetuksesta ja sen haasteista (kulttuuritaustat). Miten voi hyödyntää sitä, että opiskelijat ovat erilaisia.
Tero Toivanen, erityisluokanopettaja, näkymä näkymättömään (siis se näkymätön oppiminen), tulevaisuuden koulun rakentaminen ja miten sen voi rakentaa. Osamminen osiaalisesti rakennettujen merkityksien luominen, oppia jakamalla ilman maantieteellisiä rajoja. Poisoppiminen, nopeasti yhdistämällä uusia ideoita. Miten voi opettaa jos ei opi. Epävarmuuden ja erilaisten ihmisten kohtaaminen on hallittava ja lisäksi oltava dynaaminen aikakäsitys ja oppijoilla on myös oltava vastuuta.
Anne Rongas, e-oppimiskeskus, on avoimen oppimiskulttuurin asialla. Esityksen aiheena oli oppiminen, koulun informaatioteknologia ja digisisällöt. Miksi asiat etenevät hitaasti? Toisaalta uutta asiaa tulee jatkuvasti ja valtava kiire koko ajan. Sosiaalinen media on viidakko. Miten tukea elinikäistä oppimista?
Teemu Arina, nuori kundi, joka "jo ennen Internetin yleistymistä toteutti tietoverkkopohjaisia yhteistyöprojekteja", puhui pilvioppimisesta eli CloudLearningistä. Väheneekö keskitettyjen instituutioiden tarve?
Ville Venäläinen, Otavan opisto (vapaa sivistystyö), myös opetushallituksen some-koordinaattori, on Kasvin kanssa somesta samaa mieltä. Vapaa-ajalla käytetään somea mutta miten se voisi liittyä kouluelämään? Miten tietotekniikan luoma uusi oppimisympäristö on niin vieras? Vaarallisin pedofiili on verkossa, ei kylällä. Agraariyhteiskunnan kyläyhteisö vaatii paljon sosiaalista kanssa käymistä. Digitaalisessä kuilussa on ensisijaisesti kyse eri ihmisten räikeän erilaisesta kokemustaustasta. IT-teknologia voisi olla myös "ihmisteknologiaa" ja kanssakäymistä. Et opi toimimaan suurkaupungissa, jos et ole käynyt siellä. Mitä IT:stä pitää kouluttaa ja kenelle?
Esko Kilpi, puhui oppimisympäristöstä ja kysyi onko joku ympäristö, joka ei ole oppimisympäristö. Jos työtä lähestytään luovana, se on itse asiassa informaation raketamista. Asiat tapahtuvat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ihmiskeskeisempi maailma tulee osaksi meidän todellisuutta ja ollaan lähempänä yksilöiden omia tarinoita ja tulevaisuutta. Oppimistarinat ovat erilaisia. Kuka on mua edellä tarinassa, jota elän. Twitterin seuraaminen on tärkein oppimisverkko. Seurataan muita ja opitaan. Mitä verkot mahdollistavat.
Ja sitten alkoi Learning Cafè eli pöydissä kiertäminen ja vastausten etsiminen alustajien kysymyksiin. Nähtäväksi jää mitä innovaatioita tämä seminaari tuottaa. Oma aiheemme: monimuotokoulutuksen haasteet ei ideoista päätellen ehkä tullut oikein ymmärretyksi. Lisäksi näytti siltä, että perusopetus tai vapaa sivistystyö oli tutumpaa kuin ammattikorkeakouluopetus ja se, että kaikki opiskelijat eivät todellakaan tule suoraan lukioista.
maanantai 31. lokakuuta 2011
Teknologia ja digitaalinen onni
Tekeekö teknologia ja sosiaalisen median hyödyntäminen meidät onnellisemmaksi. Entä onko digionnellisuus yhtä tärkeätä kuin reaalimaailman onnellisuus.
Olenko onnellinen digimaailmassa jos minulla on FB:ssä tai Google+:ssa kymmeniä tykkääjiä tai Twitterissä lauma seuraajia. Voiko digionnellisuutta ylipäätään verrata reaalimaailman onnellisiin hetkiin.
Digitaalinen onnellisuus muokkaa elämää ja kulttuuria. Elämme reaalimaailman lisäksi virtuaalimaailmoissa eikä aina ole helppoa sanoa missä on meidän ja teknologian rajapinta. Voimme olla samanaikaisesti sekä täällä että siellä. Samalla luomme kaiken aikaa omaa e-muistiamme, joka auttaa meitä ehkä oppimaan omista elintavoistamme ja tekemään parempia valitoja tulevaisuudessa.
Verkossa voi olla sosiaalinen some-sovellusten avulla. Voin keskustella verkossa päivittäin vanhempieni ja sisarusteni kanssa kuten ennen aamiaspöydässä. Muiden elämää on helppo seurata FB:ta tai blogeista. Toisaalta jos jatkuvasti kerron netissä missä kulloinkin liikun, niin luovunko yksityisyydestäni tai annako varkaille hyvän vinkin siitä milloin kotini on tyhjänä. Toisaalta mitä enemmän annan tietoa itsestäsi sitä myös enemmän saan.
Kantaa ottaminenkin on helppoa. Ei välttämättä tarvitse mennä kadulle osoittamaan mieltään. Sekin voidaan tehdä mukavasti omalla kotisohvalla, olla passiivisesti aktiivinen ja kuitenkin osallistua. Lisäksi sosiaalinen media on demokratisoinut mielipiteiden julkaisemisen. Moraali ja etiikka on otettava huomioon ja mietittävä mihin vedämme rajan digitaalisessa todellisuudessa.
Verkossa oleva laite toimii tavallaan katseen vangitsijana, emme saa silmiämme irti siitä. Joskus virta vaan on katkaistava ja on etsittävä tasapaino reaalimaailman ja digitaalisen elämän suhteen. Lopulta ei ole kyse teknologiasta vaan siitä miten onnellisuus määritellään. Entä jos emme roikkuisikaan verkossa viikonloppuisin, mihin kaikkeen muuhun jäisikään aikaa.
Lisää digitaalisesta onnellisuudesta Anna Akbarin (PhD Professor, New York University) luentotallenteesta.
Digitaalinen onnellisuus muokkaa elämää ja kulttuuria. Elämme reaalimaailman lisäksi virtuaalimaailmoissa eikä aina ole helppoa sanoa missä on meidän ja teknologian rajapinta. Voimme olla samanaikaisesti sekä täällä että siellä. Samalla luomme kaiken aikaa omaa e-muistiamme, joka auttaa meitä ehkä oppimaan omista elintavoistamme ja tekemään parempia valitoja tulevaisuudessa.
Verkossa voi olla sosiaalinen some-sovellusten avulla. Voin keskustella verkossa päivittäin vanhempieni ja sisarusteni kanssa kuten ennen aamiaspöydässä. Muiden elämää on helppo seurata FB:ta tai blogeista. Toisaalta jos jatkuvasti kerron netissä missä kulloinkin liikun, niin luovunko yksityisyydestäni tai annako varkaille hyvän vinkin siitä milloin kotini on tyhjänä. Toisaalta mitä enemmän annan tietoa itsestäsi sitä myös enemmän saan.
Kantaa ottaminenkin on helppoa. Ei välttämättä tarvitse mennä kadulle osoittamaan mieltään. Sekin voidaan tehdä mukavasti omalla kotisohvalla, olla passiivisesti aktiivinen ja kuitenkin osallistua. Lisäksi sosiaalinen media on demokratisoinut mielipiteiden julkaisemisen. Moraali ja etiikka on otettava huomioon ja mietittävä mihin vedämme rajan digitaalisessa todellisuudessa.
Verkossa oleva laite toimii tavallaan katseen vangitsijana, emme saa silmiämme irti siitä. Joskus virta vaan on katkaistava ja on etsittävä tasapaino reaalimaailman ja digitaalisen elämän suhteen. Lopulta ei ole kyse teknologiasta vaan siitä miten onnellisuus määritellään. Entä jos emme roikkuisikaan verkossa viikonloppuisin, mihin kaikkeen muuhun jäisikään aikaa.
Lisää digitaalisesta onnellisuudesta Anna Akbarin (PhD Professor, New York University) luentotallenteesta.
tiistai 25. lokakuuta 2011
Visioita ja innovaatioita
On mielenkiintoista seurata miten suosituksi Steve Jobs on tullutkaan. Moni tuttavani löysi hänet vasta iPhonen, iPadin tai jonkun muun i:n myötä, vaikka hän on ollut pitkään busineksessä kuten Bill Gateskin. Jobs oli loistava visionääri ja innovaattori. Nyt julkaistaan tarinoita siitä miten hänen keksintönsä muuttivat jonkun elämän. Esimerkiksi iPad -sovellukset avaavat autisteille uuden maailman ja kommunikointi onnistuu vanhoja menetelmiä helpommin. Tästä esimerkkinä CBS:n 60 minutes Apps for Autism. Katso myös CBS:n videot Jobsista.
Tässä muutamia poimintoja: Wiredissä julkaistu taiwanilainen animaatio ja TNW artikkeli Applen omasta muistotilaisuudesta myös Cupertinon videon kera sekä CNETin artikkeli muistotilaisuudesta.
Amerikan kuulumisia: 10 years ago we had Steve Jobs, Bob Hope and Johnny Cash. Now we have no Jobs, no Hope and no Cash.
Tässä muutamia poimintoja: Wiredissä julkaistu taiwanilainen animaatio ja TNW artikkeli Applen omasta muistotilaisuudesta myös Cupertinon videon kera sekä CNETin artikkeli muistotilaisuudesta.
Amerikan kuulumisia: 10 years ago we had Steve Jobs, Bob Hope and Johnny Cash. Now we have no Jobs, no Hope and no Cash.
torstai 20. lokakuuta 2011
Somea intensiivillä
Katin kanssa on tällä viikolla tehty opiskelijoille somea tutuksi. Eipä silti, kyllähän moni tuntee some-palveluja mutta eniten käytetään kuitenkin Facebookia ja YouTubea. Olipa yksi kurssilaisista sitä mieltä, että muuta hän ei tule tarvitsemaankaan ja niinpä jäi kurssi kesken. Joku oli sitä mieltä, että Facebookista on alkanut sosiaalisen median kehitys. No, jokainen katsoo omista kokemuksistaan maailmaa ja mediaa yleensä. Haastavinta on saada opiskelijat innostumaan ja kokeilemaan. Kun tavoitteena on hyvä arvosana, niin silloin halutaan tietää tarkalleen mitä tulisi kirjoittaa. Missä on uteliaisuus, kokeilunhalu ja tutkiminen?
Medialukutaitoa tarvitaan somessa. TV-uutisissa oli äsken teknologialukutaidosta ja sen opetuksesta. Esimerkkinä oli Lego-robotit ja niiden ohjelmointi. Minullakin on joitakin vuosia sitten ollut tilaisuus kokea ja nähdä miten perusopetuksessakin opitaan ohjelmoimaan. Perusopetuksen kerhoihin ja valinnaisaineisiin tämä sopii hyvin mutta miten ammattikorkeassa opetetaan teknologialukutaitoa?
Olen myös seurannut keskustelua tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä opetuksessa ja (ilmeisesti) muut kuin opettajat ovat sitä mieltä, että opettajat ovat kangistuneet kaavoihinsa ja eivät osaa hyödyntää teknologiaa. Haloo! Missä tietoyhteiskunta ja nopeat nettiyhteydet? Entä mistä kunnon koneet kouluihin. Kymmenen vuotta on lupailtu, vaan eipä näy. Toinen on opetussuunnitelmat ja niiden perusteet. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin äkkiseltään näyttää. Toki kaikenlaisia apuvälineitä voi hyödyntää jokaisessa oppiaineessa. Se on opettajasta ja teknologiasta kiinni. Opettaminen on asia, josta jokaisella on oma näkemyksensä ja asiantuntijoita riittää.
Näkymätön oppiminen näyttää olevan suomalaisessa keskustelussa nyt kova sana. Se vaikuttaa olevan ehdotus oppimisen uudeksi paradigmaksi. Intensiivi -kurssilla oli muuten paljon näkymättömiä opiskelijoita harrastamassa todennäköisesti näkymätöntä oppimista.
Medialukutaitoa tarvitaan somessa. TV-uutisissa oli äsken teknologialukutaidosta ja sen opetuksesta. Esimerkkinä oli Lego-robotit ja niiden ohjelmointi. Minullakin on joitakin vuosia sitten ollut tilaisuus kokea ja nähdä miten perusopetuksessakin opitaan ohjelmoimaan. Perusopetuksen kerhoihin ja valinnaisaineisiin tämä sopii hyvin mutta miten ammattikorkeassa opetetaan teknologialukutaitoa?
Olen myös seurannut keskustelua tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä opetuksessa ja (ilmeisesti) muut kuin opettajat ovat sitä mieltä, että opettajat ovat kangistuneet kaavoihinsa ja eivät osaa hyödyntää teknologiaa. Haloo! Missä tietoyhteiskunta ja nopeat nettiyhteydet? Entä mistä kunnon koneet kouluihin. Kymmenen vuotta on lupailtu, vaan eipä näy. Toinen on opetussuunnitelmat ja niiden perusteet. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin äkkiseltään näyttää. Toki kaikenlaisia apuvälineitä voi hyödyntää jokaisessa oppiaineessa. Se on opettajasta ja teknologiasta kiinni. Opettaminen on asia, josta jokaisella on oma näkemyksensä ja asiantuntijoita riittää.
Näkymätön oppiminen näyttää olevan suomalaisessa keskustelussa nyt kova sana. Se vaikuttaa olevan ehdotus oppimisen uudeksi paradigmaksi. Intensiivi -kurssilla oli muuten paljon näkymättömiä opiskelijoita harrastamassa todennäköisesti näkymätöntä oppimista.
lauantai 24. syyskuuta 2011
Verkko-opetuksen käytänteitä
Perjantaina pidimme uusintana keväältä verkko-opetuksen hyvät käytänteet. Anne kertoi omista kokemuksistaan verkko-opetuksessa ja erityisesti ohjelmoinnoin ja ohjelmistokehityksen opetuksessa. ConnectPro auki ja koulussa -lappu oveen. Vinkkinä se, että USB-kuulokemikki on varmin tae äänen kuuluvuudelle. Teija esitteli englannin verkkokurssiaan ja sitä miten suulliset esitykset on hoidettu (ConnectPron tallenteet + vertaisarvioinnit tallenteista). Pirjo kertoi kyvyt.fi ePortfolion hyödyntämisestä venäjän opetuksessa. Katsoimme myös Katin ConnectPro -tallenteen verkko-opetuskokemuksista ja vinkkejä siitä miten kannattaa antaa palautetta. Lopuksi esittelin pikaisesti miten saada ääntä PowerPoint -esityksiin, miten hyödyntää Jing- ohjelmaa ja mitä iloa iSpringistä on PowerPointin kanssa.
torstai 22. syyskuuta 2011
Blogeja ja käytänteitä
Eilen opiskeltiin Jere Majavan johdolla blogeja. Wordpress mahdollistaa staattisten sivujen rakentamisen ja se voi toimia myös julkaisujärjestelmänä jolla tehdään julkisia sivuja. Kirjoitusoikeuksia voi jakaa mutta blogia ei voi sulkea (julkaisujärjestelmä). Muitakin blogialustoja oli esillä, mm. Posterous.com (helppo julkaista sähköpostin avulla) ja tumblr.com (mahdollistaa leikekirjamaisten blogien kirjoittamisen) ja onhan tietysti myös Blogger.
Huomenna on luvassa verkko-opetuksen hyviä käytänteitä samaan tapaan kuin keväälläkin.
Huomenna on luvassa verkko-opetuksen hyviä käytänteitä samaan tapaan kuin keväälläkin.
sunnuntai 18. syyskuuta 2011
Some opetusta
Katin kanssa suunnittelemme ja toteutamme opiskelijoille valinnaisen opintojakson Sosiaalinen media -tutuksi. Opintojaksolla on tavoitteena tutustua blogiin ja verkkodokumentteihin sekä erilaisiin työvälineisiin viikotehtävien avulla. Käytämme kurssilla avointa blogia.
perjantai 16. syyskuuta 2011
SecondLifea ja ideoita
Torstaina opiskelimme jälleen Moilasen Teemun ohjauksessa SecondLifen käyttöä. Ja vasta nyt oivalsin muutaman hyvän hyötykäyttösovelluksen. SL sopii mainiosti opiskelijoiden kokouspaikaksi, ryhmätöiden tekoon sekä luontopolku-tyyppisten tehtävien suorittamiseen. Voihan siellä toki jakaa dokumentteja, kirjoittaa yhteisiä muistiinpanoja ja ideoida asioita porukalla sekä tehdä vuorovaikutusharjoituksia.
tiistai 6. syyskuuta 2011
Blogi valmiina ja käytössä
Teimme Annen kanssa kesäkuussa Orientaatioblogin, jota suunniteltiin alunperin HH-alustalle mutta aikatauluongelmista ja muista haasteista johtuen se toteutettiinkin bloggeriin. Nyt muutaman kuukauden käyttökokemuksella voi sanoa, että kannatti tehdä ja blogi toimii hyvin opintojen ohjauksen tukena. Aluksi pidimme blogin avoimena mutta suljimme sen kun opetus alkoi.
Oheisena kuva blogimme - Tikostartin etusivusta ensimmäisen postauksen kera.
Oheisena kuva blogimme - Tikostartin etusivusta ensimmäisen postauksen kera.
tiistai 7. kesäkuuta 2011
SecondLife treenejä
Tänään harjoiteltiin Teemu Moilasen johdolla SecondLifen käyttöä Aducate Islandilla. Viime viikolla oli aiheeseen liittyvä lähiopetus, joka minulta valitettavasti jäi väliin. Siitä syystä tänään olikin aluksi pientä haparointia. Tänään treenattiin liikkumisen lisäksi myös opetustilanteita ja yhteistyötä. Iltapäivä meni nopeasti harjoittelun merkeissä. Erityisesti parityö oli opettavainen kokemus. Kävimme ostamassa talon ja kalusteita ja lopuksi sisustimme talon. Meillä se ei ihan täydellisesti onnistunut mutta onneksi tuli ostettua vahingossa myös auto ja ajeltiin sillä. Vielä on onneksi muutama treenikerta jäljellä ja ehkä minullekin jossain vaiheessa valkenee mitä opetus on oikeasti SecondLifessa. HH:ssa SL:n käyttö on hieman haasteellista koska se toimii vain kannettavilla koneilla (Public -verkossa) ja niissä luokissa, joihin ohjelmisto on asennettu.
maanantai 6. kesäkuuta 2011
Tutkiva ja kehittävä oppiminen
Tänään Kimmo Mäki AOKK:sta on kertomassa meidän koulutusohjelmaryhmälle (tiko/monimuoto) mistä tutkivasta ja kehittävästä oppimisesta on kyse. Lisää aiheesta myös Annen blogissa (Some kevät 2011).
Kehittämisorientoitunut ja reflektoiva asenne (opettaja, opiskelija ja kumppanit) on toimintaa, jossa yhdistyvät konkreettinen kehittäminen ja tutkimuksellinen lähestymistapa. Maastossa ovat instituutio (amk), organisaatio (HH), käsitys oppimisesta (teoriaa ja ismejä) ja yhteisö (oman yhteisön toimintakulttuuri).
Jee! Taas ryhmätöitä tiedossa. Tähän liittyen kolme kysymystä.
Kehittämisorientoitunut ja reflektoiva asenne (opettaja, opiskelija ja kumppanit) on toimintaa, jossa yhdistyvät konkreettinen kehittäminen ja tutkimuksellinen lähestymistapa. Maastossa ovat instituutio (amk), organisaatio (HH), käsitys oppimisesta (teoriaa ja ismejä) ja yhteisö (oman yhteisön toimintakulttuuri).
Jee! Taas ryhmätöitä tiedossa. Tähän liittyen kolme kysymystä.
- Millaisia haasteita nousee esiin tutkivan ja kehittävän oppimisen suhteen amk-työssäsi?
- Jos tutkivan ja kehittävän oppimisen valmennus järjestetään oletko halukas osallistumaan?
- Millaisia kyseisen valmennuksen tulisi olla?
maanantai 30. toukokuuta 2011
ePortfolio Kyvyt.fi
Olen tänään osallistunut Discendumin järjestämään Kyvyt.fi Workshopiin. HH-ympäristöstä Kyvyt.fi -palveluun pääsee Moodlen kautta. Kannattaa kokeilla ja ottaa käyttöön. Tänään on kuunneltu käytännön esimerkkejä työharjoittelun ja viestinnän sekä kielten opetuksen näkökulmasta.
Kyvyt.fi otettiin käyttöön elokuussa 2010. Pilottikäyttäjiä on tällä hetkellä n. 5000 ja oppilaitoksia n. 50 (yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillisia oppilaitoksia ja lukioita). Kyvyt.fi säilyy opiskelijalla käytössä myös opintojen jälkeen.
Toisen asteen näyttöihin tästä on paljon apua samoin AHOToinneissa ja myös työharjoitteluraportoinnissa ja opintojen ohjauksessa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän pilottiprojektissa käyttöönoton vaiheet opiskelijan näkökulmasta: itsenäinen tutkimus, opettajan ohjaus, projektipäiväkirja (blogina) ja myös opettajan tekemä opetusvideo. Tässä oli muuten käytetty Bambuseria opiskelijan videopäiväkirjana.
Kyvyt.fi on ePortfolio, ei oppimisalusta eikä Moodlen korvike. Discendum lupasi tehdä opetusvideon Kyvyt.fi -palvelusta syksyyn mennessä.
Kyvyt.fi otettiin käyttöön elokuussa 2010. Pilottikäyttäjiä on tällä hetkellä n. 5000 ja oppilaitoksia n. 50 (yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillisia oppilaitoksia ja lukioita). Kyvyt.fi säilyy opiskelijalla käytössä myös opintojen jälkeen.
Toisen asteen näyttöihin tästä on paljon apua samoin AHOToinneissa ja myös työharjoitteluraportoinnissa ja opintojen ohjauksessa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän pilottiprojektissa käyttöönoton vaiheet opiskelijan näkökulmasta: itsenäinen tutkimus, opettajan ohjaus, projektipäiväkirja (blogina) ja myös opettajan tekemä opetusvideo. Tässä oli muuten käytetty Bambuseria opiskelijan videopäiväkirjana.
Kyvyt.fi on ePortfolio, ei oppimisalusta eikä Moodlen korvike. Discendum lupasi tehdä opetusvideon Kyvyt.fi -palvelusta syksyyn mennessä.
tiistai 24. toukokuuta 2011
Blogit ja wikit tulevat
HH blogi- ja wikialustat on asennettu ja ne otetaan koekäyttöön tällä viikolla ja testivaiheessa ne eivät ole julkisia. Päivi ottaa yhteyttä asian tiimoilta lähiaikoina, mutta ainakin Outin ja Annen ohjausprojektia lähdetään työstämään testimielessä. Muistelen, että myös Kati ja Petra olivat kiinnostuneita, samoin Kristiina, Pirjo, Tommi ja ehkä Eijakin. Jos olet kiinnostunut testaamaan, niin ota yhteyttä Päiviin tai kerro kiinnostuksestasi kommentissa (välitän viestin eteenpäin). Ensin pilotoidaan ja testataan ja sitten elokuussa tiedotetaan asiasta koko porukalle.
maanantai 23. toukokuuta 2011
Somen loppurutistus: portfolio ja palaute
Tänään mukana Anne Rongas, Ama Auvinen ja Kaisa Honkonen-Ratia ja verkossa myös Joanna Kalalahti. Ja Ama aloittaa vertaisarvioinnista ja kyselemällä mitä ollaan tehty ja miten ja sitten seuraa vertaistuotannon roolitusta. Iteraatiota ja arviointia ja työprosessin arviointia ja erilaista sosiaalisen median kannalta katsottuna. Onkohan vaan. Oliko tämä asia jo joskus aikaisemmin? Tulihan se tekijänoikeuskin taas mainittua.
Joanna kertoo etänä portfoliosta ja henkilökohtaisesta oppimisympäristöstä, joka antaa opiskelijalle mahdollisuuksia reflektointiin ja oppimisympäristön laajentamiseen. Katso Jeremy Hiebertin malli PLE:stä. Portfolio luo vastuuta oppimiseen ja opiskelijakeskeisyys kehittyy. e-portfoliokulttuurin luominen on muutosprosessi, jolle tulee antaa aikaa. Case: portfolion käyttäminen Tampereen yliopiston aineopettajakoulutuksessa. Harmi, että meillä taas on ACP-ongelmia. Näyttää siltä, että talon ulkopuoliset eivät voi ladata tiedostoja ConncetProhon (tai voivat ja latautuu, mutta heillä se ei näy). Onkohan ACP -roolien asetuksiakin rukattu?
Anne näyttää ysiluokkalaisen portfolion. Hän on käyttänyt Google-sites -palvelua pohjana ja plussana on se, että voi jakaa oikeuksia. Siellä voi tehdä erilaisia sivustoja (omat kotisivut). Toinen toteutusesimerkki on Jussin portfolio. Metropolia amk:ssa töissä ja CV-tyyppinen portfolio. Sittenhän voi käyttää wikiäkin. Irmeli Pietilä (HH/Aokk: ped.kävely) käyttää e-poftfoliota ja helpoin tapa tuottaa on Google Sites.
Annen ja minun orientaatioblogissa hyödynnetään ehkä Google Sitesia tai sitten se saattaakin korvata koko blogin. Pitääpä vielä pähkäillä.
Joanna kertoo etänä portfoliosta ja henkilökohtaisesta oppimisympäristöstä, joka antaa opiskelijalle mahdollisuuksia reflektointiin ja oppimisympäristön laajentamiseen. Katso Jeremy Hiebertin malli PLE:stä. Portfolio luo vastuuta oppimiseen ja opiskelijakeskeisyys kehittyy. e-portfoliokulttuurin luominen on muutosprosessi, jolle tulee antaa aikaa. Case: portfolion käyttäminen Tampereen yliopiston aineopettajakoulutuksessa. Harmi, että meillä taas on ACP-ongelmia. Näyttää siltä, että talon ulkopuoliset eivät voi ladata tiedostoja ConncetProhon (tai voivat ja latautuu, mutta heillä se ei näy). Onkohan ACP -roolien asetuksiakin rukattu?
Anne näyttää ysiluokkalaisen portfolion. Hän on käyttänyt Google-sites -palvelua pohjana ja plussana on se, että voi jakaa oikeuksia. Siellä voi tehdä erilaisia sivustoja (omat kotisivut). Toinen toteutusesimerkki on Jussin portfolio. Metropolia amk:ssa töissä ja CV-tyyppinen portfolio. Sittenhän voi käyttää wikiäkin. Irmeli Pietilä (HH/Aokk: ped.kävely) käyttää e-poftfoliota ja helpoin tapa tuottaa on Google Sites.
Annen ja minun orientaatioblogissa hyödynnetään ehkä Google Sitesia tai sitten se saattaakin korvata koko blogin. Pitääpä vielä pähkäillä.
maanantai 16. toukokuuta 2011
Verkko-opetuksen hyvät käytänteet
Perinteinen verkko-opetuksen hyvät käytänteet tilaisuus 12.5. keräsi vain parisen kuulijaa, ilmoittautuneita oli sentään tuplamäärä. Tilaisuudessa esiteltiin hyviä verkko-opetusesimerkkejä HH:ssa. Sitä mitä verkko-opetus on käytännön kurssitoteutuksissa. Eijan blogissa on lyhennelmä tilaisuuden esityksistä kommenttien kera. Taitaa olla taas tarpeen jatkaa, ainakin Malmilla, verkko-opetustapaamisia (tai somea) perjantaisin, edes kerran kuukaudessa. Tämä lukuvuosi on ollut niin kiireistä, että alkaa olla jo vuosi edellisestä tapaamisesta.
keskiviikko 11. toukokuuta 2011
Bambuser esimerkki
Kokeillaanpa miten Bambuserin saa upotettua blogiin. Hyvinhän se menee, kopioidaan vaan koodi ja liitetään tekstisivulle. Mutta eihän tässä ole mitään järkeä koska näin pystyy katsomaan kaikki privateksikin laitetetut clipit. Siis hyvä esimerkki siitä, että Bambuserissa on Private Broadcast ja kun valitsee Embed your player into your site, niin kas kummaa kaikki on nähtävissä.
Eipä olekaan. Kun kirjauduin Bambuserista ulos, niin vain julkiset (public) broadcastit näkyvät. Tulipa todistettua, että N95 käy myös broadcasteihin vaikkakin laatu on huono.
Eipä olekaan. Kun kirjauduin Bambuserista ulos, niin vain julkiset (public) broadcastit näkyvät. Tulipa todistettua, että N95 käy myös broadcasteihin vaikkakin laatu on huono.
tiistai 10. toukokuuta 2011
Jassoo tehtävä olikin jo tullut
Mahtavaa Ville! Etätehtävä oli tämän koulutuksen aikana (muistaakseni) ekan kerran julkaistu heti kurssipäivänä. Tehtävänä on siis viedä itseottamani kuva blogiin, rajata ja skaalata se. Näitä toki löytyy sivulta mutta pitääpä laittaa uusi kuva. Tämä on kuvattu 25.4. ja mökkitiehän on tietysti veden alla kuvan oikeassa reunassa. Kuvaosuus on hoidettu.
Sitten pitäisi vielä tutustua Viddleriin ja Bambuseriin. Sain kuin sainkin asennettua Bambuserin N95:een ja kokeilin Broadcastiakin. Toimii. Bueno! Viddler jää kyllä toiseen kertaan. Mitähän sillä tehtiinkään? Videoeditointia?
 |
| Kevät tuli, lumi suli - missä tie? |
Sitten pitäisi vielä tutustua Viddleriin ja Bambuseriin. Sain kuin sainkin asennettua Bambuserin N95:een ja kokeilin Broadcastiakin. Toimii. Bueno! Viddler jää kyllä toiseen kertaan. Mitähän sillä tehtiinkään? Videoeditointia?
Kuvaa ja multimediaa lisää
Oikeastaan maanantain ohjelmasta jäi vielä kaipaamaan sitä kuvaa ja multimediaa. Mietin, että olisikohan mahdollista ottaa sillä viimeisellä kerralla vielä aluksi samalla opemiehityksellä ensin kuvankäsittelyä ja sitten vielä hieman multimediaa ja sitten niitä muita päivän aiheita. Ville ja Jere olivat todella hyviä! Kiitos. Eikä Annen esityksessäkään mitään vikaa ollut.
maanantai 9. toukokuuta 2011
Multimediaa ja muuta mukavaa
Päivän kouluttajat Anne Rongas, Ville Venäläinen ja Jere Rinne. Anne puhui etänä Kotkan Sunilasta audio- ja videopodcasteista ja vinkkasi käyttämään Audacityä. Annen aineisto on osoitteessa http://someoppi.wikispaces.com/Multimedia
Ville: toimintatavat ja viestintä on muuttumassa. Esimerkkinä on Valkoisen talon päivällistilaisuus ja viesti Donald Trumpille. Vastaava esimerkki on Portugalnomics eli Portugal-tietoutta suomalaisille. Kuvan ja videon käyttäminen auttaa jäsentämään ja tiivistämään asioita uudelleen. Jeren esimerkki on The Khan Academyn opetusvideot, joita alunperin matematiikan ope on laittanut älytaululta videoiksi verkkoon. Nykyisin Bill Gatesin säätiö tukee The Khan Academya.
Jere: opetusvideossa sisältö on aina kuningas. Visuaalinen viesti on tehokas, ihminen uskoo, mitä näkee. Video on passiivinen väline. Hyvä opetusvideo pyrkii vuorovaikutukseen. Videon voi purkaa ryhmässä tai analysoimalla tehtävien kautta. Videon vaikutuskeino on tunteiden ja mielikuvien herättäminen ja samaistaa katsoja henkilöihin tai kertoa muistettava tarina. Video on opetuksen yksi osa ja se edistää oivaltavaa ajattelua. Hyvä opetusvideo aktivoi aina myös tunteet, koska se herättää katsojassa tiedollista tulkintaa (Anu Mustonen). Dramaturgian peruskaava on alku, keskikohta ja loppu. Olssonin malli (alkusysäys, esittely, syventäminen, kiihdytys eli ristiriitojen kärjistyminen), ratkaisu ja häivytys. Käsikirjoitus on suunnitelma, joka avulla kuvataan (Synopsis, Treatment, käsikirjoitus) ja sen voi tehdä myös Mindmapilla. Katso ylen materiaaleja videoiden tekemisestä ja katsomisesta. Mikä on videosi premissi eli ydinasia ja se on kerrottava ekassa minuutissa jos on 10 min. video. Opetusvideon ei tarvitse olla teknisesti hieno, toki on hyvä osata hyödyntää kuvakokoja ja rajata kuvaa.
Ville: Bambuser on video-streemaukseen sopiva ohjelma ja ilmainen palvelu. Lähettää mahdollisimman reaaliaikaista kuvaa verkkoon. Voi upottaa eri palveluihin. Seminaareissa käytetään. Jere: kun alkaa uusi kurssi, niin kun on nähnyt vaikka open, niin on helpompi tulla kurssille. Tehtävien pohjustus yms. nopeampi kuin kirjoittaa tehtävä auki. Ohjaamisen kertomisen ilo on se, että se on helpompaa kuin kirjoittaminen ja ei ole editointimahdollisuutta.
Etätehtävien läpikäyntiä: Kollegiaalinen toiminta sosiaalisessa mediassa.
Webbijulkaisun kuvankäsittelyyn sopii vallan mainiosti Sumo Paint. Adobe Photoshop Express on pilvipalvelussa (online tools) ja kuvien tehosteiden tekeminen automatisoitu. Kameralta voi purkaa reissusta kuvat tänne, jos tekee oman tilin. Express Style Match kannattaa myös kokeilla. Flickr on Yahoon kuvapalvelu ja sinnekin tehtiin tili. Flickrissä voi määritellä lisenssioikeudet ja on opetuksen kannalta hyvä siinä mielessä, että voi laittaa muistilapun ja tapahtuman.
Ville: toimintatavat ja viestintä on muuttumassa. Esimerkkinä on Valkoisen talon päivällistilaisuus ja viesti Donald Trumpille. Vastaava esimerkki on Portugalnomics eli Portugal-tietoutta suomalaisille. Kuvan ja videon käyttäminen auttaa jäsentämään ja tiivistämään asioita uudelleen. Jeren esimerkki on The Khan Academyn opetusvideot, joita alunperin matematiikan ope on laittanut älytaululta videoiksi verkkoon. Nykyisin Bill Gatesin säätiö tukee The Khan Academya.
Jere: opetusvideossa sisältö on aina kuningas. Visuaalinen viesti on tehokas, ihminen uskoo, mitä näkee. Video on passiivinen väline. Hyvä opetusvideo pyrkii vuorovaikutukseen. Videon voi purkaa ryhmässä tai analysoimalla tehtävien kautta. Videon vaikutuskeino on tunteiden ja mielikuvien herättäminen ja samaistaa katsoja henkilöihin tai kertoa muistettava tarina. Video on opetuksen yksi osa ja se edistää oivaltavaa ajattelua. Hyvä opetusvideo aktivoi aina myös tunteet, koska se herättää katsojassa tiedollista tulkintaa (Anu Mustonen). Dramaturgian peruskaava on alku, keskikohta ja loppu. Olssonin malli (alkusysäys, esittely, syventäminen, kiihdytys eli ristiriitojen kärjistyminen), ratkaisu ja häivytys. Käsikirjoitus on suunnitelma, joka avulla kuvataan (Synopsis, Treatment, käsikirjoitus) ja sen voi tehdä myös Mindmapilla. Katso ylen materiaaleja videoiden tekemisestä ja katsomisesta. Mikä on videosi premissi eli ydinasia ja se on kerrottava ekassa minuutissa jos on 10 min. video. Opetusvideon ei tarvitse olla teknisesti hieno, toki on hyvä osata hyödyntää kuvakokoja ja rajata kuvaa.
Ville: Bambuser on video-streemaukseen sopiva ohjelma ja ilmainen palvelu. Lähettää mahdollisimman reaaliaikaista kuvaa verkkoon. Voi upottaa eri palveluihin. Seminaareissa käytetään. Jere: kun alkaa uusi kurssi, niin kun on nähnyt vaikka open, niin on helpompi tulla kurssille. Tehtävien pohjustus yms. nopeampi kuin kirjoittaa tehtävä auki. Ohjaamisen kertomisen ilo on se, että se on helpompaa kuin kirjoittaminen ja ei ole editointimahdollisuutta.
Etätehtävien läpikäyntiä: Kollegiaalinen toiminta sosiaalisessa mediassa.
Webbijulkaisun kuvankäsittelyyn sopii vallan mainiosti Sumo Paint. Adobe Photoshop Express on pilvipalvelussa (online tools) ja kuvien tehosteiden tekeminen automatisoitu. Kameralta voi purkaa reissusta kuvat tänne, jos tekee oman tilin. Express Style Match kannattaa myös kokeilla. Flickr on Yahoon kuvapalvelu ja sinnekin tehtiin tili. Flickrissä voi määritellä lisenssioikeudet ja on opetuksen kannalta hyvä siinä mielessä, että voi laittaa muistilapun ja tapahtuman.
perjantai 6. toukokuuta 2011
Multimediaa odotellessa
Jotenkin olen taas onnistunut olemaan ymmärtämättä etätehtävää. Toki Diigon ja MindMeisterin vilkaisin jo aikaisemmin eikä nyt aika riitä tarkempaan tutustumiseen. Odotan suurella mielenkiinnolla mitä uutta opimme maanantain multimediaosuudessa ja mitä työpajassa on luvassa.
Klikkailemalla linkkejä someoppisivustolta pääsinkin sometoitumassa blogiin, johon olikin ilmestynyt etätehtävät Tarmon kommenteilla, että on paljon aikaa. Juupa. Onhan sitä. Pääsiäinen, vappu ja kaikenlaista tentinvalvonnasta lähtien aina opinnäytetöihin. Oikeastaan tämä on kevään kiireisintä aikaa.
Sitten tämä pitäisi vielä linkittää ties-mihin-artikkeliin ja saa nähdä miten onnistui.
Klikkailemalla linkkejä someoppisivustolta pääsinkin sometoitumassa blogiin, johon olikin ilmestynyt etätehtävät Tarmon kommenteilla, että on paljon aikaa. Juupa. Onhan sitä. Pääsiäinen, vappu ja kaikenlaista tentinvalvonnasta lähtien aina opinnäytetöihin. Oikeastaan tämä on kevään kiireisintä aikaa.
Sitten tämä pitäisi vielä linkittää ties-mihin-artikkeliin ja saa nähdä miten onnistui.
tiistai 26. huhtikuuta 2011
Oman projektin esittelyä
Tänään menevät jo somet sekaisin. Vuorossa on siis Some II ja 3. päivä ja kouluttajina ovat Ari-Matti Auvinen ja Petri Lounaskorpi. Etukäteen on luvassa, että Petri keskittyy etenkin vertaistuotannon mahdollisuuksiin ja toteutuksiin. Kotitehtävänä oli oman projektin esittelyä LinkedInissä. Siinäpä sitä onkin miettimistä millä tasolla ja tarkkuudella asiasta voi kertoa.
torstai 21. huhtikuuta 2011
Linkkejä ja käsitekarttaa
Kun etätehtävä on aiheeseen tutustuminen ja työstäminen yhteisessä käsitekartassa, niin mikähän on se aihe? Kollegiaalinen toiminta sosiaalisessa mediassa? OK, melko väljästi rajattu. Käsitekartan perusteella näyttää siltä, että se on lähinnä uhkia ja mahdollisuuksia. Tähän nelikenttään minulla ei ole mitään lisättävää. Esimerkit toisivat kivasti konkretiaa ja ehkä oivallustakin.
Entä linkkilista sitten? Pitääkin tutustua siihen mitä kaikkea se Diigo taas tarjosikaan. Niin, kirjanmerkkien lisäksi voin tehdä muistiinpanoja ja tuoda kuvia ja jakaa niitä esimerkiksi HH-some -ryhmälle tai pitää ne privatena.
Entä linkkilista sitten? Pitääkin tutustua siihen mitä kaikkea se Diigo taas tarjosikaan. Niin, kirjanmerkkien lisäksi voin tehdä muistiinpanoja ja tuoda kuvia ja jakaa niitä esimerkiksi HH-some -ryhmälle tai pitää ne privatena.
tiistai 19. huhtikuuta 2011
Wikiä, blogia, tietoturvaa ja ties mitä
Ama Auvinen aloitti II-tason toisen päivän kertomalla rakennesuunnittelusta ja sen selkeydestä. Tänään onkin innokasta keskustelua siitä mitä ihmettä sillä Wikillä tehdään? Aman mielestä blogi -kirjoitus on mielipide tai iteraatio ja henkilökohtaisen elämän puolella sitä voi pitää salanimelläkin. Toisaalta jos kirjoitat vaikka kirja-arvosteluja, niin mitä? Eipä kertonut. Tarmo Toikkanen on taas sitä mieltä, että blogi on sen hetken mielipide ja wiki elää. Itse taas ihmettelen mitä ihmettä me wikillä tehdään jos kurssipohjat pyörivät jo Moodelessa ja siellä on kurssikohtainen wiki käytössä. Eipä tullut vastausta kysymyksiin mitä ope voi kirjoittaa. Ama oivalsi vihdoin ryhmäblogin. Tänään oli paljon kysymyksiä ja ihmettelyä siitä mitä ihmettä me tehdään somekaluilla.
Wikiin vietävän materiaalin on oltava totta. Wikin perusajatus on se, että se on itseään korjaava. Käyttäjät edelleen kehittävät sitä. Ama on selvästi wikifanaatikko. Onko työelämän kannalta keskeinen asema. Opetuksessa (sähkötekniikassa) joku ope käyttää niin, että jokainen kirjoittaa artikkelin ja kommentoi sitä. Se voi olla ajanfunktiona ajateltuna se, että sen ei tarvitse heti olla valmis.
Ama käyttää LinkedIniä hakuun, kun haluaa tietää kuka Kuopiossa on opettajana. LinkedIn on siis eräänlainen käyntikortti. Kevin Bacon ja 6 askelta esimerkki. Jokainen Hollywoodissa on kuuden henkilön tai kontaktilinkin päässä Kevin Baconista. Se on verkostoteorian perusteita. Tähän siis perustuu LinkedInin ajatus. Siihenhän sitä pitäisi käyttää. Ama käyttäisi ennemmin LinkedIniä kuin Facebookia.
Tarmolta taas vähän tekijänoikeuksia. Seurasin muuten ConnectProssa 14. päivä Pirkanmaan amk:ssa ollutta erinomaista tekijäoikeusluentoa. Luennoitsijana oli Juha Kallanranta, Kopiosto ry:stä. Anne B. (Some kevät 2011) kertoi, että Teoston sivuilta löytyy pienlupa, eikä maksa paljoa (alle 5 euroa/kk). Tarmo näytti vielä kuvahaulla niitä kuvia, joita voi käyttää. Tarkennettu haku ja Käyttöoikeudet: näytä kuvat, joita voi muokata haluamallaan tavalla (avoimesti lisenssoidut, Creative Commons). Kuvaan laitettava tekijän nimi. Kuulija kysymys: Jos vaikka vappu -haulla löytyy kuvia, jossa on ihmisiä, niin vaikka kuvaaja on antanut luvan kuvan käyttöön, niin henkilöiltä ei välttämättä ole kysytty lupaa. Mainoskäytössä naaman käyttö vaatii aina luvan. Mutta jos on opetusmateriaalista kyse ja julkiselta paikalta otettu, niin ehkä ei. Podsafe Music Network sisältää musiikkia, jota voi hankkia. Podcasteja siis. Magnatunes on paikka, josta voi ostaa musiikkia. Sieltä voi ostaa lisenssin ravintolassa soitettavaan musiikkin.
Iltapäivällä treenattiin Aman johdolla blogia. Kurssilaiset tekivät kaikki oman bloginsa. Me Annen kanssa jatkoimme omien blogien työstämistä.
Wikiin vietävän materiaalin on oltava totta. Wikin perusajatus on se, että se on itseään korjaava. Käyttäjät edelleen kehittävät sitä. Ama on selvästi wikifanaatikko. Onko työelämän kannalta keskeinen asema. Opetuksessa (sähkötekniikassa) joku ope käyttää niin, että jokainen kirjoittaa artikkelin ja kommentoi sitä. Se voi olla ajanfunktiona ajateltuna se, että sen ei tarvitse heti olla valmis.
Ama käyttää LinkedIniä hakuun, kun haluaa tietää kuka Kuopiossa on opettajana. LinkedIn on siis eräänlainen käyntikortti. Kevin Bacon ja 6 askelta esimerkki. Jokainen Hollywoodissa on kuuden henkilön tai kontaktilinkin päässä Kevin Baconista. Se on verkostoteorian perusteita. Tähän siis perustuu LinkedInin ajatus. Siihenhän sitä pitäisi käyttää. Ama käyttäisi ennemmin LinkedIniä kuin Facebookia.
Tarmolta taas vähän tekijänoikeuksia. Seurasin muuten ConnectProssa 14. päivä Pirkanmaan amk:ssa ollutta erinomaista tekijäoikeusluentoa. Luennoitsijana oli Juha Kallanranta, Kopiosto ry:stä. Anne B. (Some kevät 2011) kertoi, että Teoston sivuilta löytyy pienlupa, eikä maksa paljoa (alle 5 euroa/kk). Tarmo näytti vielä kuvahaulla niitä kuvia, joita voi käyttää. Tarkennettu haku ja Käyttöoikeudet: näytä kuvat, joita voi muokata haluamallaan tavalla (avoimesti lisenssoidut, Creative Commons). Kuvaan laitettava tekijän nimi. Kuulija kysymys: Jos vaikka vappu -haulla löytyy kuvia, jossa on ihmisiä, niin vaikka kuvaaja on antanut luvan kuvan käyttöön, niin henkilöiltä ei välttämättä ole kysytty lupaa. Mainoskäytössä naaman käyttö vaatii aina luvan. Mutta jos on opetusmateriaalista kyse ja julkiselta paikalta otettu, niin ehkä ei. Podsafe Music Network sisältää musiikkia, jota voi hankkia. Podcasteja siis. Magnatunes on paikka, josta voi ostaa musiikkia. Sieltä voi ostaa lisenssin ravintolassa soitettavaan musiikkin.
Iltapäivällä treenattiin Aman johdolla blogia. Kurssilaiset tekivät kaikki oman bloginsa. Me Annen kanssa jatkoimme omien blogien työstämistä.
Twitteriin tutustuminen
Olipa hyvä, että luin Katin blogin ja sen miten hän lähti tutustumaan Twitteriin. Nyt nimittäin oivalsin tehtävän. Tutustuin 18.4. puolen yön maissa Twitteriin ja mitä löysinkään haulla.
Oman työpaikan haulla löytyi vain joku koulutusohjelman mainos ja sitten pari tyyppiä twittailivat ovat töissä vai tekevätkö työtä. Myös Agile software educationista oli yksi viesti. HIFK voitti ei mestaruuden ja sehän tietysti näykyi myös. Asia selvisi niin suomen, ruotsin, englannin kuin saksan kielelläkin. Niin, ja juhlat ovat tänään tiistaina.
Soini haulla pukkaa viestiä koko ajan. Tässä muutama esimerkki Swedish reactions: Timo Soini was the big winner in the Finnish Election, Finlands neuer Timo Soihi errinnert optish ein wenig and der alten Westerwelle, Great can't get sleepy anymore. Too much Soini for one night. Jaahas Halla-aho valmistautuu jo eroamaa PS:sta jos/kun Soini ei otataan tarpeeksi muukalaisvastaista linjaa, Rechtspopulist Timo Soini: Der "wahre Finne" schrect ganz Europa auf, Lo más importante es que Finlandia no necesite pagar por los errores de los demás, ha subrayado Soini.
Muuta twitteristä löydettyä: April Jazz on meneillään ja viesteistä löytyy koko ajan päivittyvää ohjelmatarjontaa, Designilla tulee mm. WV mainoksia Beetlestä, Adobe Creative Suite 5.5., design tricks from DreamHome2011 ja Apple Sues Samsung For Copying iPhone/iPad Design.
Samat asiat toki löytyvät iGooglesta, johon olen liittänyt gadgeteja monesta seuraamastani mediasta.
Anne B:n blogissa oli hauska vaalilinkki.
Oman työpaikan haulla löytyi vain joku koulutusohjelman mainos ja sitten pari tyyppiä twittailivat ovat töissä vai tekevätkö työtä. Myös Agile software educationista oli yksi viesti. HIFK voitti ei mestaruuden ja sehän tietysti näykyi myös. Asia selvisi niin suomen, ruotsin, englannin kuin saksan kielelläkin. Niin, ja juhlat ovat tänään tiistaina.
Soini haulla pukkaa viestiä koko ajan. Tässä muutama esimerkki Swedish reactions: Timo Soini was the big winner in the Finnish Election, Finlands neuer Timo Soihi errinnert optish ein wenig and der alten Westerwelle, Great can't get sleepy anymore. Too much Soini for one night. Jaahas Halla-aho valmistautuu jo eroamaa PS:sta jos/kun Soini ei otataan tarpeeksi muukalaisvastaista linjaa, Rechtspopulist Timo Soini: Der "wahre Finne" schrect ganz Europa auf, Lo más importante es que Finlandia no necesite pagar por los errores de los demás, ha subrayado Soini.
Muuta twitteristä löydettyä: April Jazz on meneillään ja viesteistä löytyy koko ajan päivittyvää ohjelmatarjontaa, Designilla tulee mm. WV mainoksia Beetlestä, Adobe Creative Suite 5.5., design tricks from DreamHome2011 ja Apple Sues Samsung For Copying iPhone/iPad Design.
Samat asiat toki löytyvät iGooglesta, johon olen liittänyt gadgeteja monesta seuraamastani mediasta.
Anne B:n blogissa oli hauska vaalilinkki.
maanantai 18. huhtikuuta 2011
Blogeja, wikejä ja verkko-opetuksen suunnittelua
Tänään taas some kolmosta ja luennoimassa Joanna Kalalahti verkossa, Tarmo Toikkanen ja Petri Lounaskorpi.
Petri Lounaskorpi puhui aluksi mikroblogeista makroyhteisönä ja blogeista ja wikeistä - alustoja ja sisältöä ei tule itsestään, jos opettaja ei ole sitä suunnitellut. Tutkinnot on rajattu opintopisteillä tai suoritusrajoilla, opiskelijalle on varattu aikaa ja tarjolla on pisteitä - ei voi viisinkertaistua opiskelijan työmäärä, jos ylittää on kouluttajan mielestä oikeusturvakysymys. Toisaalta on erilaisia oppijoita (muitakin kuin oppimistyylien perusteella) ja kaikki eivät opi yhtä nopeasti ja voi olla, että joltakin puuttuu tarvittavat perustiedot mutta mukana vaan ollaan. Wikit toimivat tavoitteellisemmin ja toimivat jäsennellymmin ja soveltuvat kurssikokonaisuuksien hallintaan.
Opetusprosessin suunnittelu - asenteen muuttaminen ja perinteinen opetuksen suunnittelun malli, pois perinteisessä mallissa lähtee oppimistavoitteista ja käy taustamateriaalin läpi, mitä hallitse ja mitä pitää opetella lisää - opiskelija löytyy liemeen jossa on on valinnan vaikeuksia. Miten pystytään todentamaan oppiminen. Millä mittaan onko oppimistavoite saavutettu. No mitä uutta, näinhän opettajat toimivat ja näin opetetaan opettajankoulutuksessa. Ahaa, mitä minun tulee oppia, jotta pääsen kurssista läpi. Tätä kyllä kysytään hyvin usein. Vertaistuotannon malleja (joo tätä meillä tehdään opettajien keskenkin, nimittäin kurssien sisältöjen suunnittelussa), tiimituotannon malleja, vertaistuotannon prosessi. Kaikki osallistuvat sisällöntuotantoon ja myös pilotoivat ja sitten tulee parasta laatua mitä asiantuntijat voi tarjota. Siispä meillä on laadukasta opetusta. Some siirtyy pilveen ja ope tarvitsee didaktisen käyttöliittymän millä sitä hallitsee. Materiaalien omistajuus ja tuki on oltava jollakin. Oppilaitoksissa laatu tulee siitä, että ryhmänä tuotetaan käsikirjoitus ja sisällöntuotanto ja oppimisprosessin hallinta. Se muodostaa yhteisen näkemyksen ja pilotoinnin kautta saadaan selville oliko totta vai ei.
Joanna Kalalahden esitys: Erilaiset viestintäkanavat ja työtavat ja sosiaalisen median leikkauskohdassa. Sulautuva opetus (Blended learning) on hyvä viitekehys: monimediaista ja monimuotoista. Perinteistä monimuotoisuutta laajempi näkemys. Välineiden käytön teknologinen ja pedagoginen konteksti on huomioitava. Miten yhdistellä tietoja eri lähteistä ja välineillä. Moodle, wiki, twitter, blogi, diigo ja sähköposti. Esimerkkicase: Wikikokous AVO-hankkeessa. Hankewiki (Confluence Wikissä keskusteluominaisuus) kokouksen agendan laatimisessa ja verkkokeskusteluväline asioista keskusteltaessa (Skypen ryhmächat tai muu chat). Wikiä käytettiin pohjana, jossa rakennettiin mm. esityslista. Eri ihmiset tykkää erilaisista medioista, toiset keskustelle ja toiset kirjoittaa. Erilaisissa kokoustavoissa on rikkaus. Kokoustapahtuma oli SkypeChatissa ja laajemmin pystyi keskustelmaan päällekkäin ja keskustelu oli rikkaampaa. Hyvä vaihtoehto perinteiselle verkkokokoukselle.
Toinen esimerkki Case: seminaari Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Seminaari kurssi on pelkästään verkossa. Ei tarvinnut lähetä kotoa Lappeenrantaan asti. Seminaaritöiden palautukset neljänä kahden tunnin chat-istuntona, 4-5 aihetta keskustelun rungoksi. Opiskelijat pitivät ja vain yksi ei saanut suoritettua. Joutui paneutumaan muihinkin kuin vain siihen yhteen, jota opponoitiin. Ope käyttää nykyisin ConnectProta. Voisi tehdä variaation Blogiseminaariksi. Seminaaritöiden palautus blogiin ja kommentit suoraan blogiin tai vaihtoehtoisesti keskustelukanavalla chat. Tässä olikin ladattu työt alunperin verkko-oppimisalustalle (oliko BB) ja sitten vaan tämä keskustelu oli Chatissa.
Blogin ja Twitterin yhteiskäyttöesimerkki. Technoratin 2009 mukaan raportissa todetaan, että bloggarit käyttävät twitteriä (73 % bloggaajista) paljon enemmän kuin muu osa väestöstä. Yksi johtavista blogosfääritrendeistä onkin Twitterin käyttö. Houkutellaan bloggajia Twitterin kautta. Tiedottaminen Twitterissä: automaatiseen blogikirjoitusten tweettaamiseen http://www. twitterfeed.com, verkkokirjanmerkit, Flickr-kuvat, tiedottaminen uusista
Case: Connectivism and Connective Knowledge 2011 (MOOC) on toteutettu yhteistyössä Extends Education and Learning Tehnologies kanssa.
Edufeedr.com Tarmo Toikkasen esitys ja kuka tahansa voi lisätä blogin tai mikä se olikaan. Voi laittaa osallistujat ja OPML on standardimuoto, jolla voi siirtää RSS syötteet. Tehtäviä ja miten ihmiset on tehtäviin vastannut. Viikkotehtävässä pitäisi olla linkki omassa blogissa ja edufeedristä (ope) pystyy seuraamaan mitä on tapahtunut vaikkapa sadassa (opiskelija) blogissa. Ensin Diigo käsittellään sosiaalisten kirjanmerkkien jakamiseen. Voi jakaa ryhmittäin. No eipä sitä meidän ryhmää päässyt näkemään vaikka löytyikin. Siihenkin taidetaan tarvita kutsu (ja tarvittiinkin). Ryhmähän on siis http://groups.diigo.com/group/hhsome. Diigoon voi ladata java-scriptin pätkän ja tost noin tota-noin klikkaa. Eiköhän se java-script -löydy mutta sitten se klik-klik onkin haasteellisempi. Diigoletin pystyy asentamaan omallekin koneelle. Kun se sekä Twitter että Diigo käytössä, niin Diigoon tulee näpäkästi Twitterin kirjanmerkit, siis ne mielenkiitoiset jutut Favorite Tweets.
Käsitekartan yhteiskirjoittaminen Mindmeisterissa ja tarvitaanko sinnekin kutsu, entä millä tunnareilla mennään, onko sielläkin Google-yhteys ja jos Mindmeister pyytää tietoja niin mitä? Miten löytää yhteismuistiinpanon? Näyttää ne käsitekartat missä on mukana, mutta jos kukaan ei ole kutsunut, niin ei ole mukana. Maksutta saa työstää kolmea käsitekarttaa, jos on useampi pitää maksaa.
Ja sitten se tuleva välitehtävä: resurssien (?) kerääminen yhteen. Voisi laittaa vaikkapa Diigo-ryhmään.
Petri Lounaskorpi puhui aluksi mikroblogeista makroyhteisönä ja blogeista ja wikeistä - alustoja ja sisältöä ei tule itsestään, jos opettaja ei ole sitä suunnitellut. Tutkinnot on rajattu opintopisteillä tai suoritusrajoilla, opiskelijalle on varattu aikaa ja tarjolla on pisteitä - ei voi viisinkertaistua opiskelijan työmäärä, jos ylittää on kouluttajan mielestä oikeusturvakysymys. Toisaalta on erilaisia oppijoita (muitakin kuin oppimistyylien perusteella) ja kaikki eivät opi yhtä nopeasti ja voi olla, että joltakin puuttuu tarvittavat perustiedot mutta mukana vaan ollaan. Wikit toimivat tavoitteellisemmin ja toimivat jäsennellymmin ja soveltuvat kurssikokonaisuuksien hallintaan.
Opetusprosessin suunnittelu - asenteen muuttaminen ja perinteinen opetuksen suunnittelun malli, pois perinteisessä mallissa lähtee oppimistavoitteista ja käy taustamateriaalin läpi, mitä hallitse ja mitä pitää opetella lisää - opiskelija löytyy liemeen jossa on on valinnan vaikeuksia. Miten pystytään todentamaan oppiminen. Millä mittaan onko oppimistavoite saavutettu. No mitä uutta, näinhän opettajat toimivat ja näin opetetaan opettajankoulutuksessa. Ahaa, mitä minun tulee oppia, jotta pääsen kurssista läpi. Tätä kyllä kysytään hyvin usein. Vertaistuotannon malleja (joo tätä meillä tehdään opettajien keskenkin, nimittäin kurssien sisältöjen suunnittelussa), tiimituotannon malleja, vertaistuotannon prosessi. Kaikki osallistuvat sisällöntuotantoon ja myös pilotoivat ja sitten tulee parasta laatua mitä asiantuntijat voi tarjota. Siispä meillä on laadukasta opetusta. Some siirtyy pilveen ja ope tarvitsee didaktisen käyttöliittymän millä sitä hallitsee. Materiaalien omistajuus ja tuki on oltava jollakin. Oppilaitoksissa laatu tulee siitä, että ryhmänä tuotetaan käsikirjoitus ja sisällöntuotanto ja oppimisprosessin hallinta. Se muodostaa yhteisen näkemyksen ja pilotoinnin kautta saadaan selville oliko totta vai ei.
Joanna Kalalahden esitys: Erilaiset viestintäkanavat ja työtavat ja sosiaalisen median leikkauskohdassa. Sulautuva opetus (Blended learning) on hyvä viitekehys: monimediaista ja monimuotoista. Perinteistä monimuotoisuutta laajempi näkemys. Välineiden käytön teknologinen ja pedagoginen konteksti on huomioitava. Miten yhdistellä tietoja eri lähteistä ja välineillä. Moodle, wiki, twitter, blogi, diigo ja sähköposti. Esimerkkicase: Wikikokous AVO-hankkeessa. Hankewiki (Confluence Wikissä keskusteluominaisuus) kokouksen agendan laatimisessa ja verkkokeskusteluväline asioista keskusteltaessa (Skypen ryhmächat tai muu chat). Wikiä käytettiin pohjana, jossa rakennettiin mm. esityslista. Eri ihmiset tykkää erilaisista medioista, toiset keskustelle ja toiset kirjoittaa. Erilaisissa kokoustavoissa on rikkaus. Kokoustapahtuma oli SkypeChatissa ja laajemmin pystyi keskustelmaan päällekkäin ja keskustelu oli rikkaampaa. Hyvä vaihtoehto perinteiselle verkkokokoukselle.
Toinen esimerkki Case: seminaari Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Seminaari kurssi on pelkästään verkossa. Ei tarvinnut lähetä kotoa Lappeenrantaan asti. Seminaaritöiden palautukset neljänä kahden tunnin chat-istuntona, 4-5 aihetta keskustelun rungoksi. Opiskelijat pitivät ja vain yksi ei saanut suoritettua. Joutui paneutumaan muihinkin kuin vain siihen yhteen, jota opponoitiin. Ope käyttää nykyisin ConnectProta. Voisi tehdä variaation Blogiseminaariksi. Seminaaritöiden palautus blogiin ja kommentit suoraan blogiin tai vaihtoehtoisesti keskustelukanavalla chat. Tässä olikin ladattu työt alunperin verkko-oppimisalustalle (oliko BB) ja sitten vaan tämä keskustelu oli Chatissa.
Blogin ja Twitterin yhteiskäyttöesimerkki. Technoratin 2009 mukaan raportissa todetaan, että bloggarit käyttävät twitteriä (73 % bloggaajista) paljon enemmän kuin muu osa väestöstä. Yksi johtavista blogosfääritrendeistä onkin Twitterin käyttö. Houkutellaan bloggajia Twitterin kautta. Tiedottaminen Twitterissä: automaatiseen blogikirjoitusten tweettaamiseen http://www. twitterfeed.com, verkkokirjanmerkit, Flickr-kuvat, tiedottaminen uusista
Case: Connectivism and Connective Knowledge 2011 (MOOC) on toteutettu yhteistyössä Extends Education and Learning Tehnologies kanssa.
Edufeedr.com Tarmo Toikkasen esitys ja kuka tahansa voi lisätä blogin tai mikä se olikaan. Voi laittaa osallistujat ja OPML on standardimuoto, jolla voi siirtää RSS syötteet. Tehtäviä ja miten ihmiset on tehtäviin vastannut. Viikkotehtävässä pitäisi olla linkki omassa blogissa ja edufeedristä (ope) pystyy seuraamaan mitä on tapahtunut vaikkapa sadassa (opiskelija) blogissa. Ensin Diigo käsittellään sosiaalisten kirjanmerkkien jakamiseen. Voi jakaa ryhmittäin. No eipä sitä meidän ryhmää päässyt näkemään vaikka löytyikin. Siihenkin taidetaan tarvita kutsu (ja tarvittiinkin). Ryhmähän on siis http://groups.diigo.com/group/hhsome. Diigoon voi ladata java-scriptin pätkän ja tost noin tota-noin klikkaa. Eiköhän se java-script -löydy mutta sitten se klik-klik onkin haasteellisempi. Diigoletin pystyy asentamaan omallekin koneelle. Kun se sekä Twitter että Diigo käytössä, niin Diigoon tulee näpäkästi Twitterin kirjanmerkit, siis ne mielenkiitoiset jutut Favorite Tweets.
Käsitekartan yhteiskirjoittaminen Mindmeisterissa ja tarvitaanko sinnekin kutsu, entä millä tunnareilla mennään, onko sielläkin Google-yhteys ja jos Mindmeister pyytää tietoja niin mitä? Miten löytää yhteismuistiinpanon? Näyttää ne käsitekartat missä on mukana, mutta jos kukaan ei ole kutsunut, niin ei ole mukana. Maksutta saa työstää kolmea käsitekarttaa, jos on useampi pitää maksaa.
Ja sitten se tuleva välitehtävä: resurssien (?) kerääminen yhteen. Voisi laittaa vaikkapa Diigo-ryhmään.
torstai 14. huhtikuuta 2011
Etätehtävänä Diigo
Diigo tunnusten tekeminen ja asentaminen on etätehtävänä ja ehkä oli jotain Facebook ja Twitter analysointiakin. Mielelläni näkisin tehtävät jo heti edellisen kerran jälkeen, niin olisi aikaa tehdäkin.
Diigo on linkkilistan, muistiinpanojen, Sticky notesien, kuvien ja dokumenttien hallintaa. Tarvitsenko tätäkin? Ehkäpä koska Sticky Notesit ovat ahkerassa käytössä ja joskus tuntuu, että ilman niitä en tulisi toimeen.
Mikähän olikaan se käyttäjätunnusten ja salasanojen hallintaohjelma?
Diigo on linkkilistan, muistiinpanojen, Sticky notesien, kuvien ja dokumenttien hallintaa. Tarvitsenko tätäkin? Ehkäpä koska Sticky Notesit ovat ahkerassa käytössä ja joskus tuntuu, että ilman niitä en tulisi toimeen.
Mikähän olikaan se käyttäjätunnusten ja salasanojen hallintaohjelma?
keskiviikko 13. huhtikuuta 2011
Esteetön sisällöntuotanto
Etätehtävänä oli ESSI - Esteetön sisällöntuotanto sivustoon tutustuminen. Se on Jyväskylän avoimen yliopiston toteuttama kaikille avoin verkkokurssi. Sivustolle on koottu kaikki keskeinen verkkojulkaisemiseen tarkoitettu aineisto esteettömyyden näkökulmasta. Esteettömyys verkkojulkaisuissa tarkoittaa sitä, että käyttöliittymä on helposti hahmotettava ja navigoitava, jotta sitä on helppo seurata esimerkiksi suurentavan ohjelman, ruudunlukuohjelman ja erilaisten lukulaitteiden (suurentava näyttö, luku-tv, puhesyntetisaattori) avulla. Esteettömyys on muutakin kuin puna-vihersokeuden huomioimista. Esimerkiksi tekstillä ja linkeillä tulee olla riittävästi kontrastia, jotta ne erottuvat. Kuvissa olisi hyvä olla selittävät kuvatekstit ja kuva linkkinä on hankala hahmottaa.
Esteettömiä eli selkokielisiä materiaaleja tehdään paitsi näkövammaisille myös erilaisille luki- ja oppimisvaikeuksia omaaville. Joillekin vaikeiden lauserakenteiden tai erikoisten fonttien hahmottaminen ja ymmärtäminen on mahdotonta ja joillekin räikeistä väreistä tai joistain kuvioista voi tulla migreeniä. Multimediat ja muut hilavitkuttimet vaikeuttavat navigointia. Toisaalta äänitiedostot sivustolla voivat kertoa vaikkapa kuvan tai videon sisällön. Verkkokirjoittaminen on tai sen pitäisi olla selkokieltä, uutistyyppistä tekstiä. Selkokielisiä materiaaleja ja myös verkkosivuja käytetään paljon paitsi erityisopetuksessa myös maahanmuuttajien koulutuksessa. Onhan esteettömyys myös toki liikuntarajoitteisten huomioon ottamista. Verkossa liikkumiseen on olemassa myös paljon apuvälineitä erilaisista hiiristä ja kosketusnäytöistä aina ääniohjattaviin laitteisiin.
Tämä ESSI -sivusto on itse asiassa melko hyvä verkkojulkaisun opetusmateriaali ja ovatpa opiskelijani tämän löytäneetkin.
Esteettömiä eli selkokielisiä materiaaleja tehdään paitsi näkövammaisille myös erilaisille luki- ja oppimisvaikeuksia omaaville. Joillekin vaikeiden lauserakenteiden tai erikoisten fonttien hahmottaminen ja ymmärtäminen on mahdotonta ja joillekin räikeistä väreistä tai joistain kuvioista voi tulla migreeniä. Multimediat ja muut hilavitkuttimet vaikeuttavat navigointia. Toisaalta äänitiedostot sivustolla voivat kertoa vaikkapa kuvan tai videon sisällön. Verkkokirjoittaminen on tai sen pitäisi olla selkokieltä, uutistyyppistä tekstiä. Selkokielisiä materiaaleja ja myös verkkosivuja käytetään paljon paitsi erityisopetuksessa myös maahanmuuttajien koulutuksessa. Onhan esteettömyys myös toki liikuntarajoitteisten huomioon ottamista. Verkossa liikkumiseen on olemassa myös paljon apuvälineitä erilaisista hiiristä ja kosketusnäytöistä aina ääniohjattaviin laitteisiin.
Tämä ESSI -sivusto on itse asiassa melko hyvä verkkojulkaisun opetusmateriaali ja ovatpa opiskelijani tämän löytäneetkin.
maanantai 11. huhtikuuta 2011
Verkostot, verkostoituminen ja vertaistuotanto
Sosiaalista mediaa (ja SOME kolmosta tänään) ja vertaistuottamista aluksi. Anne, Joanna ja Ama.
Anne Rongas aloittelee ja ensin etätehtävät ja sitten Joanna Kalalahti kertoo omasta casestaan. Etätehtävä, esteettömyys ja käyttöliittymän käytettävyys. Tekstiä tulee jostain blogin tähtimallista. Etätehtävien reflektointia näköjään. Siis joku keskusblogi ja sitten on sitä tietovirtaa. Metatiedot ovat tärkeitä - tunnisteet blogeissa ja osoitetiedot. On aina hyvä kertoa mihin kokonaisuuteen blogi liittyy. Vertaistuottamiseen liittyy paljon asioita kun pitää ihan oikeasti yhdessä tehdä jotain, Joannan esitys.
Ilmiöpohjainen oppiminen liittyy paitsi someen myös Opetushallituksen pääjohtajan puheisiin. Ylemmän tason lähestyminen: tavoitteena on tutkia reaalimaailman kohteita monitieteellisesti (olisiko moniammatillisesti myös oikein?) oppiainerajoja ylittävästi. Mutta toisaalta mitä väliä on mikä pedagoginen menetelmä, eikö oppiminen ole kuitenkin se pointti.
Joanna Kalalahti, Tampereen yliopistolta kertoo Wikit vertaistuotannon välineenä. Tehty wiki -kirja wikikirjastoon, koska se soveltuu yhteiseen kirjoittamiseen ja aineistojen jakamiseen ja siinä on toki myös versionhallinta (myös Google Docs). Tarpeet ja tavoitteet määrittelee mikä otetaan käyttöön. On hyvä sopia, kuka tuottaa mitäkin. Koordinointi ja kannustus ovat tärkeitä. Koordinaattori huolehtii kokonaisrakenteesta. Toimintatapojen muutokset: osa osallistujista arasteli kirjoittaa muiden kanssa vaikka olikin kirjoittanut jo sosiaaliseen mediaan. Jos wikiin tulee jotain väärää, niin varmasti joku sen oikaisee.
Wiki oli valittu tähän caseen siitä syystä, että on kaikille avoin. Google Sites myös mahdollinen ja HAMK otti sen käyttöön. Sinne saa hyvin mobiiliaineistoakin. Ama Auvinen on tänään paikalla ja hän on vertaistuotannon asiantuntija. Viisautta wikin tekoon -aineisto sekä Viisautta blogin käyttöön materiaaleja saa käyttää ja edistää edelleen. Sitten on vielä Viisautta mobiilin käyttöön, mobiiliopas ja myös Vertaistuotanto uutena toimintamallina. Materiaalit on tuotettu AVO-hankkeessa. Haasteita tuotantoprosessille: kirjoittajien vertaisuus vs. asiantuntijuus, avoimuus, toisten tekstien muokkaaminen ja keskeneräisyyden sietokyky.
Ama Auvinen (HCI Productions Oy, opettanut EWTEKissa vuosituhannen vaihteessa) jatkaa vertaistuotannosta. Mitä on vertaistuotannon laadun varmistaminen (verkko-oppimisessa). Kuka asettaa tavoitteet ja miten. Esimerkiksi Verohallinnon oma verkkokoulutus on tehty niin, että asiantuntija on tehnyt toisilleen. Vertaistuen kautta voi lähestyä esimerkiksi Nuorten tyttöjen syömishäiriöitä. Joukkoälyn käyttämisessä on monia muotoja. Miten yhdistää vertaistuotannon luovuus ja laatu. Vertaistuottaminen ja vertaisarviointi käyvät jatkuvaa diskurssia keskenään. Pohdintaa. Tiimin tehtäviä. Vertaisarviointeja.
Anne Rongas kävi vielä läpi aineistowikin Verkostoituminen sivustoa ja käsitteitä. Suositeltava blogi on Futurex -blogi. Pitääpä vilkaista. Tuli esille myös kirja Ihananinen Pekka, Kalli Pekka & Kiviniemi Kari: Sosiaalinen Media ja verkostoituminen. 2010. Se on ammatillisten oppetajorkeakoulujen yhteisjulkaisu, OKKAn kustantama ISBN 978-952-5508-28-4. Kirjassa on mm. Päivi Aarreniemi-Jokipelto artikkelillaan Kohti yhteisöllisen ja henkilökohtaisen oppimisen tilaa sosiaalisen median välinein.
Lounaspohdinnaksi Rongas yksityinen/julkinen tai siviiliminä/työminä tai anonyymi/tunnisteella tai nimellä/nimimerkillä tai henkilöbrändi.
Etätehtävänä olisi ollut esteettömyyshuomoita.Siihen löytyy monta hyvää webbimateriaalia mitä sitä pohtimaan. Olisi voinut olla lyhyt tiivistelmä.
Kyssäreitä ensin muusta: wikispaces -wikin nimi ja webbiosoite muutetaan wiki-infon alta. Ulkoasun muotoilusta (korkea-asteen wiki > manage > wiki > settings > wiki-info ja dollarin kuvasta pääsee mainoksettoman anomaan) voi anoa mainoksetonta ja pääsee määrittelemään ulkoasua.
Anne jatkaa ja vielä tulossa Facebookia ja Twitteriä. Ama kertoi jakavansa Facebookissa oman elämänsä arkea ja oliko niin, että Twitterissä on asiaa. Kannattaa miettiä. Mitkä ominaisuudet palvelevat yhteisöllisyyttä? Mitä tarpeita Twitterillä (verkostoituminen, nopea tiedotus, twitterissä voi sopia hastagin esim #itk2011, search.twitter.com voi laittaa taustakanavana pyörimään, twapperkeeper jos haluaa vaikka seminaarin tweetit pysymään tallessa ja saa jopa exceliin, kontaktien löytäminen, viestien edelleen lähetäminen Retweet, Following Friday hyvä tapa jakaa hyödyllisiä virtoja ja viestejä, Maija Haaviston Näin käytät Twitteriä -kirja ) ja Facebookilla (omien sovellusten liittäminen - FB sivulta yleisiä ohjeita ja tukea, vanhanmallinen FB-ryhmä toimii eri tavalla kuin uuden mallinen FB-ryhmä, verkostoituminen) on.
Mieti millä profiililla palveluja luodaan sosiaalisessa mediassa. Facebookin käyttöliittymä sivun luomisessakin on uudistunut. Twitterissä on tänään keskusteltu, että Facebookin ei kannata mennä (7 hyvää syytä).
Anne Rongas aloittelee ja ensin etätehtävät ja sitten Joanna Kalalahti kertoo omasta casestaan. Etätehtävä, esteettömyys ja käyttöliittymän käytettävyys. Tekstiä tulee jostain blogin tähtimallista. Etätehtävien reflektointia näköjään. Siis joku keskusblogi ja sitten on sitä tietovirtaa. Metatiedot ovat tärkeitä - tunnisteet blogeissa ja osoitetiedot. On aina hyvä kertoa mihin kokonaisuuteen blogi liittyy. Vertaistuottamiseen liittyy paljon asioita kun pitää ihan oikeasti yhdessä tehdä jotain, Joannan esitys.
Ilmiöpohjainen oppiminen liittyy paitsi someen myös Opetushallituksen pääjohtajan puheisiin. Ylemmän tason lähestyminen: tavoitteena on tutkia reaalimaailman kohteita monitieteellisesti (olisiko moniammatillisesti myös oikein?) oppiainerajoja ylittävästi. Mutta toisaalta mitä väliä on mikä pedagoginen menetelmä, eikö oppiminen ole kuitenkin se pointti.
Joanna Kalalahti, Tampereen yliopistolta kertoo Wikit vertaistuotannon välineenä. Tehty wiki -kirja wikikirjastoon, koska se soveltuu yhteiseen kirjoittamiseen ja aineistojen jakamiseen ja siinä on toki myös versionhallinta (myös Google Docs). Tarpeet ja tavoitteet määrittelee mikä otetaan käyttöön. On hyvä sopia, kuka tuottaa mitäkin. Koordinointi ja kannustus ovat tärkeitä. Koordinaattori huolehtii kokonaisrakenteesta. Toimintatapojen muutokset: osa osallistujista arasteli kirjoittaa muiden kanssa vaikka olikin kirjoittanut jo sosiaaliseen mediaan. Jos wikiin tulee jotain väärää, niin varmasti joku sen oikaisee.
Wiki oli valittu tähän caseen siitä syystä, että on kaikille avoin. Google Sites myös mahdollinen ja HAMK otti sen käyttöön. Sinne saa hyvin mobiiliaineistoakin. Ama Auvinen on tänään paikalla ja hän on vertaistuotannon asiantuntija. Viisautta wikin tekoon -aineisto sekä Viisautta blogin käyttöön materiaaleja saa käyttää ja edistää edelleen. Sitten on vielä Viisautta mobiilin käyttöön, mobiiliopas ja myös Vertaistuotanto uutena toimintamallina. Materiaalit on tuotettu AVO-hankkeessa. Haasteita tuotantoprosessille: kirjoittajien vertaisuus vs. asiantuntijuus, avoimuus, toisten tekstien muokkaaminen ja keskeneräisyyden sietokyky.
Ama Auvinen (HCI Productions Oy, opettanut EWTEKissa vuosituhannen vaihteessa) jatkaa vertaistuotannosta. Mitä on vertaistuotannon laadun varmistaminen (verkko-oppimisessa). Kuka asettaa tavoitteet ja miten. Esimerkiksi Verohallinnon oma verkkokoulutus on tehty niin, että asiantuntija on tehnyt toisilleen. Vertaistuen kautta voi lähestyä esimerkiksi Nuorten tyttöjen syömishäiriöitä. Joukkoälyn käyttämisessä on monia muotoja. Miten yhdistää vertaistuotannon luovuus ja laatu. Vertaistuottaminen ja vertaisarviointi käyvät jatkuvaa diskurssia keskenään. Pohdintaa. Tiimin tehtäviä. Vertaisarviointeja.
Anne Rongas kävi vielä läpi aineistowikin Verkostoituminen sivustoa ja käsitteitä. Suositeltava blogi on Futurex -blogi. Pitääpä vilkaista. Tuli esille myös kirja Ihananinen Pekka, Kalli Pekka & Kiviniemi Kari: Sosiaalinen Media ja verkostoituminen. 2010. Se on ammatillisten oppetajorkeakoulujen yhteisjulkaisu, OKKAn kustantama ISBN 978-952-5508-28-4. Kirjassa on mm. Päivi Aarreniemi-Jokipelto artikkelillaan Kohti yhteisöllisen ja henkilökohtaisen oppimisen tilaa sosiaalisen median välinein.
Lounaspohdinnaksi Rongas yksityinen/julkinen tai siviiliminä/työminä tai anonyymi/tunnisteella tai nimellä/nimimerkillä tai henkilöbrändi.
Etätehtävänä olisi ollut esteettömyyshuomoita.Siihen löytyy monta hyvää webbimateriaalia mitä sitä pohtimaan. Olisi voinut olla lyhyt tiivistelmä.
Kyssäreitä ensin muusta: wikispaces -wikin nimi ja webbiosoite muutetaan wiki-infon alta. Ulkoasun muotoilusta (korkea-asteen wiki > manage > wiki > settings > wiki-info ja dollarin kuvasta pääsee mainoksettoman anomaan) voi anoa mainoksetonta ja pääsee määrittelemään ulkoasua.
Anne jatkaa ja vielä tulossa Facebookia ja Twitteriä. Ama kertoi jakavansa Facebookissa oman elämänsä arkea ja oliko niin, että Twitterissä on asiaa. Kannattaa miettiä. Mitkä ominaisuudet palvelevat yhteisöllisyyttä? Mitä tarpeita Twitterillä (verkostoituminen, nopea tiedotus, twitterissä voi sopia hastagin esim #itk2011, search.twitter.com voi laittaa taustakanavana pyörimään, twapperkeeper jos haluaa vaikka seminaarin tweetit pysymään tallessa ja saa jopa exceliin, kontaktien löytäminen, viestien edelleen lähetäminen Retweet, Following Friday hyvä tapa jakaa hyödyllisiä virtoja ja viestejä, Maija Haaviston Näin käytät Twitteriä -kirja ) ja Facebookilla (omien sovellusten liittäminen - FB sivulta yleisiä ohjeita ja tukea, vanhanmallinen FB-ryhmä toimii eri tavalla kuin uuden mallinen FB-ryhmä, verkostoituminen) on.
Mieti millä profiililla palveluja luodaan sosiaalisessa mediassa. Facebookin käyttöliittymä sivun luomisessakin on uudistunut. Twitterissä on tänään keskusteltu, että Facebookin ei kannata mennä (7 hyvää syytä).
torstai 7. huhtikuuta 2011
Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa
Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa - ITK 2011 on parhaillaan Hämeenlinnassa. Tämän päivän ohjelmassa olisi monta mielenkiintoista asiaa mutta niin on töissäkin.
Eija oli omassa blogissaan eilen kirjoittanut referaatin seuraamastaan ohjelmasta. Siihen kannattaa tutustua.
Eija oli omassa blogissaan eilen kirjoittanut referaatin seuraamastaan ohjelmasta. Siihen kannattaa tutustua.
tiistai 5. huhtikuuta 2011
Some 2-koulutus
Sosiaalinen media jatkuu tänäänkin. Nyt olemme Annen kanssa sosiaalisen median kakkostason koulutuksessa. Ensimmäisellä kerralla kakkostaso jäi kesken kun olimme CeBIT-messuilla.
Tänään opettajina ovat: Anne Rongas, Elias Aarnio ja Petri Lounaskorpi
Elias Aarnio aloitti palveluiden käyttöehdoista. Lyhytlinkki oppaaseen: http://ra.fi//zG9 ja sehän on Sosiaalisen median käyttöehdot ja löytyy Edu.fi -sivustolta. Tähän kannattaa tutustua. Voiko alaikäinen (16 v.) tehdä itsenäisesti Google-sopimuksen? Lue aina ensin käyttöehdot jos käytät jotain verkkopalvelua opetuksessa! Palveluun rekisteröiminen on sopimus. Osa palveluista (esim. Facebook) käyttää tietoja erilaiseen profilointiin. Siksi taustalla onkin liiketoimintaa, mm. käyttäytymistiedosta tehdään kauppatavara ja liiketoimintavoitto menee Yhdysvaltoihin. Kun palvelusopimuksessa lukee, että se mitä sinä luot on sinun, homma on reilua. Entä lukeeko käyttösopimuksessa missä firma oikeasti on ja mitä lainsäädäntöä noudattaa.
Entä opiskelijoiden tekijänoikeudet? Googlella säilyy tekijänoikeudet tekijällä itsellään. Henkilötietojen vieminen EU:n ulkopuolelle on tietosuojalaissa luvanvaraista toimintaa. Yhdysvalloissa tilanne perustuu oikeuskäytäntöjen ennakkotapauksiin (mm. kaapelitelevisiolähetysten ennakkotapaukset). Yhteensovittaminen on vaikeaa. Safe Harbour -sopimus. Kaikki nopeasti kasvavat yritykset eivät käytä tätä palvelua ja silloinhan käyttöoikeudet menevät palveluntarjoajalle. GoogleDocs ja Picasa (Google Inc.), kotimaa USA Kalifornia, mm. ratkaisee kaikki riitatilanteet Iso-Britannian lain mukaan skandinavian maiden kansalaisen osalta.
Sometuverkossa lisää asiasta.
Tässä välissä oli Anne Rongaksen pitkä mainos Tarmo Toikkasen ja Eija Kallialan kirjasta sekä Tarmo Toikkasen seuraavan kerran opetuksesta. Koska aloitin 2-tason toisessa ryhmässä, meillä se seuraavan kerran asia jo ensimmäisellä kerralla. Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden luopua liitetiedostoista. Yhteisöllisyys, yhteinen työskentely ja henkilökohtaistaminen ja yksilölliset polut ja niiden tutkiminen.
Petri Lounaskorpi (> 25 v täydennyskouluttanut opettajia ja 20 v ollut alkuopena) ja aiheena kokonaiskuva siitä miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää oppimisessa ja opetuksessa. Oppimisympäristö on oppijassa, ei kirjassa eikä verkossa. Moodle on hänen mielestään vain materiaalipankki. Niinhän sitä moni käyttääkin. Sitten tuli sosiaalisen ajan aamunkoittoa ja digitaalista lukutaitoa ja medialukutaitoa ja sitä mitä tarvitsevat lapset. Aikuisten taidot eivät riitä ja siinäpä kansalaistaitohaastetta. Henry Jenkinsin (2007) digitaalinen lukutaito 21. vuosisadalla. Sosiaalinen media on yhteisnimitys verkossa oleville yhteisöpalveluille. Pilveen siirtyminen on mahdollisuus opiskelijan ja oppimisen kannalta. Työpöytä siirrettään pilveen (iGooglea käyttää, NetVipes vaihtoehto) ja töihin pääsee mistä tahansa kiinni. IBM tekee koulutuksensa SecondLifessa, eipä tarvitse lennättää uutta työntekijää enää Las Vegasiin koulutukseen. Uudet tuotelanseeraukset tehdään oikeesti leikisti SecondLifessa. Sisällöntuotantoa yhdessä staattisesta dynaamiseen ja työkaluja on läjäpäin. Sukupolvet kohtaa ja kansa nauraa. Alle kaksikymppiset (Y-sukupolvi) nauraa kun vanhukset keskustelee verkossa. Isossa-Britanniassa ei pääse töihin jos ei ole esittää Linkedin profiilia. Käytikortit on förbi. Y-sukupolvella on merkitystä mikä status on esim. WarCraftissa. Sosiaalisen maailman todennettu profiili ja alaiset siellä. Jokaisen turkkilaisen yrityksen pitää näkyä (lain voimalla) netissä.
Luo itsellesi virtuaalinen työpöytä, tutustu wikeihin. Sosiaalisen median strategia: vain 1 % tuottaa sisältöä, 19 % osallistuu ja vain 80 % lukee eli osallistuu passiivisesti (sääntö 1/19/80). Facebookilla voi pelata, jakaa blogisisältöä, kirjoittaa blogia tai se voi toimia liikenteen jakajana. Tämän voi tehdä muutenkin. Facebookista pääsee pois Eliaksen mukaan 7 kk:ssa ja lakimiehen avulla. Facebook on vain yksi sosiaalisen median väline ei sosiaalinen media.
Anne Rongas aloitti keltaisilla lapuilla. Kirjoita kysymys mikä eniten mietityttää ja sitten oli keskustelua niistä. Tuija Aalto Yleltä ja Maryiga Yde Uusisaari: Löydä ja brändää itsesi verkossa -kirja tuli myös esille. Oppija on aktiivinen, trialoginen oppiminen eli yhteisöllinen tiedon rakentelua. Kollega vinkki (Anne B): googlaa oman oppiaineesi sivustot ja hyödynnä niitä opetuksessa, ei kaikkea tarvitse aina tehdä itse. Mikä lisäarvo Moodleen verrattuna? Sovitaan mitä somevälinettä opiskellaan tänään (googlaa someoppi). Linkedinin teosta tulossa ruutukaappaus ohje. Sosiaalisen median profiilit suositellaan luotavaksi jollain webbi-sähköpostilla tai jollain privaattipostilla ja niitäkin kannattaisi olla useampi. Oppimisympäristön rakentaminen sosiaalisen median palveluilla -oppaasta löytyy integrointivinkkejä. Wikit ja blogit on ne, joiden kohdalla on eniten mielekkäitä vaihtoehtoja pedagogiselta kannalta.
Seuraavaksi kerraksi pitääkin sitten olla se oman homman konkreettinen kuvaus.
Kahvitauon jälkeen käytettiinkin Anne B:n kanssa aikaa tuutorointisivuston suunnitteluun ja toteutukseen.
Tänään opettajina ovat: Anne Rongas, Elias Aarnio ja Petri Lounaskorpi
Elias Aarnio aloitti palveluiden käyttöehdoista. Lyhytlinkki oppaaseen: http://ra.fi//zG9 ja sehän on Sosiaalisen median käyttöehdot ja löytyy Edu.fi -sivustolta. Tähän kannattaa tutustua. Voiko alaikäinen (16 v.) tehdä itsenäisesti Google-sopimuksen? Lue aina ensin käyttöehdot jos käytät jotain verkkopalvelua opetuksessa! Palveluun rekisteröiminen on sopimus. Osa palveluista (esim. Facebook) käyttää tietoja erilaiseen profilointiin. Siksi taustalla onkin liiketoimintaa, mm. käyttäytymistiedosta tehdään kauppatavara ja liiketoimintavoitto menee Yhdysvaltoihin. Kun palvelusopimuksessa lukee, että se mitä sinä luot on sinun, homma on reilua. Entä lukeeko käyttösopimuksessa missä firma oikeasti on ja mitä lainsäädäntöä noudattaa.
Entä opiskelijoiden tekijänoikeudet? Googlella säilyy tekijänoikeudet tekijällä itsellään. Henkilötietojen vieminen EU:n ulkopuolelle on tietosuojalaissa luvanvaraista toimintaa. Yhdysvalloissa tilanne perustuu oikeuskäytäntöjen ennakkotapauksiin (mm. kaapelitelevisiolähetysten ennakkotapaukset). Yhteensovittaminen on vaikeaa. Safe Harbour -sopimus. Kaikki nopeasti kasvavat yritykset eivät käytä tätä palvelua ja silloinhan käyttöoikeudet menevät palveluntarjoajalle. GoogleDocs ja Picasa (Google Inc.), kotimaa USA Kalifornia, mm. ratkaisee kaikki riitatilanteet Iso-Britannian lain mukaan skandinavian maiden kansalaisen osalta.
Sometuverkossa lisää asiasta.
Tässä välissä oli Anne Rongaksen pitkä mainos Tarmo Toikkasen ja Eija Kallialan kirjasta sekä Tarmo Toikkasen seuraavan kerran opetuksesta. Koska aloitin 2-tason toisessa ryhmässä, meillä se seuraavan kerran asia jo ensimmäisellä kerralla. Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden luopua liitetiedostoista. Yhteisöllisyys, yhteinen työskentely ja henkilökohtaistaminen ja yksilölliset polut ja niiden tutkiminen.
Petri Lounaskorpi (> 25 v täydennyskouluttanut opettajia ja 20 v ollut alkuopena) ja aiheena kokonaiskuva siitä miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää oppimisessa ja opetuksessa. Oppimisympäristö on oppijassa, ei kirjassa eikä verkossa. Moodle on hänen mielestään vain materiaalipankki. Niinhän sitä moni käyttääkin. Sitten tuli sosiaalisen ajan aamunkoittoa ja digitaalista lukutaitoa ja medialukutaitoa ja sitä mitä tarvitsevat lapset. Aikuisten taidot eivät riitä ja siinäpä kansalaistaitohaastetta. Henry Jenkinsin (2007) digitaalinen lukutaito 21. vuosisadalla. Sosiaalinen media on yhteisnimitys verkossa oleville yhteisöpalveluille. Pilveen siirtyminen on mahdollisuus opiskelijan ja oppimisen kannalta. Työpöytä siirrettään pilveen (iGooglea käyttää, NetVipes vaihtoehto) ja töihin pääsee mistä tahansa kiinni. IBM tekee koulutuksensa SecondLifessa, eipä tarvitse lennättää uutta työntekijää enää Las Vegasiin koulutukseen. Uudet tuotelanseeraukset tehdään oikeesti leikisti SecondLifessa. Sisällöntuotantoa yhdessä staattisesta dynaamiseen ja työkaluja on läjäpäin. Sukupolvet kohtaa ja kansa nauraa. Alle kaksikymppiset (Y-sukupolvi) nauraa kun vanhukset keskustelee verkossa. Isossa-Britanniassa ei pääse töihin jos ei ole esittää Linkedin profiilia. Käytikortit on förbi. Y-sukupolvella on merkitystä mikä status on esim. WarCraftissa. Sosiaalisen maailman todennettu profiili ja alaiset siellä. Jokaisen turkkilaisen yrityksen pitää näkyä (lain voimalla) netissä.
Luo itsellesi virtuaalinen työpöytä, tutustu wikeihin. Sosiaalisen median strategia: vain 1 % tuottaa sisältöä, 19 % osallistuu ja vain 80 % lukee eli osallistuu passiivisesti (sääntö 1/19/80). Facebookilla voi pelata, jakaa blogisisältöä, kirjoittaa blogia tai se voi toimia liikenteen jakajana. Tämän voi tehdä muutenkin. Facebookista pääsee pois Eliaksen mukaan 7 kk:ssa ja lakimiehen avulla. Facebook on vain yksi sosiaalisen median väline ei sosiaalinen media.
Anne Rongas aloitti keltaisilla lapuilla. Kirjoita kysymys mikä eniten mietityttää ja sitten oli keskustelua niistä. Tuija Aalto Yleltä ja Maryiga Yde Uusisaari: Löydä ja brändää itsesi verkossa -kirja tuli myös esille. Oppija on aktiivinen, trialoginen oppiminen eli yhteisöllinen tiedon rakentelua. Kollega vinkki (Anne B): googlaa oman oppiaineesi sivustot ja hyödynnä niitä opetuksessa, ei kaikkea tarvitse aina tehdä itse. Mikä lisäarvo Moodleen verrattuna? Sovitaan mitä somevälinettä opiskellaan tänään (googlaa someoppi). Linkedinin teosta tulossa ruutukaappaus ohje. Sosiaalisen median profiilit suositellaan luotavaksi jollain webbi-sähköpostilla tai jollain privaattipostilla ja niitäkin kannattaisi olla useampi. Oppimisympäristön rakentaminen sosiaalisen median palveluilla -oppaasta löytyy integrointivinkkejä. Wikit ja blogit on ne, joiden kohdalla on eniten mielekkäitä vaihtoehtoja pedagogiselta kannalta.
Seuraavaksi kerraksi pitääkin sitten olla se oman homman konkreettinen kuvaus.
Kahvitauon jälkeen käytettiinkin Anne B:n kanssa aikaa tuutorointisivuston suunnitteluun ja toteutukseen.
maanantai 4. huhtikuuta 2011
Sosiaalisen median koulutus, 3-taso
Tänään tutustutaan pedagogisiin oppimismalleihin: yhteistoiminallinen oppiminen, yhteisöllinen oppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, ankkuroiva opetus (miksei oppiminen?), tutkiva oppiminen, projektioppiminen ja ilmiöpohjainen oppiminen.
Annen kanssa tutustumme ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Ja kas kummaa oivalsimme, että siitähän on kyse vaikkapa opinnäytetyön tekemisessä, ohjelmoinnissa tai ohjelmistokehityksessä.
Sometoitumassa blogissa on esimerkkejä Joanna Kalalahden esityksestä: komponentti wiki ensin (kompo2010) ja sen kirjoittamiseen on osallistunut kaikki opiskelijat. Moodle on myös ollut käytössä ja siellä on ollut tarkempaa ohjetta miten käytännössä toimitaan. Toinen esimerkki on CodeCamp -wiki Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Sitten katsottiin paria blogiakin ja puhuttiin mikroblogeista.
Tänään katsottiin myös TodaysMeet ja FriendFeed.
http://todaysmeet.com/hh3
http://friendfeed.com/someopi on osoite, johon voi laittaa kavereiden blogit
Se mistä oli vielä puhetta, oli salasanojen hallinta mutta nyt en kyllä muista mikä se homma oli.
Mielestäni 23 asiaa on hyvä ja tutustumisen arvoinen sivusto Web 2.0 -työkalujen käytöstä.
Annen kanssa tutustumme ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Ja kas kummaa oivalsimme, että siitähän on kyse vaikkapa opinnäytetyön tekemisessä, ohjelmoinnissa tai ohjelmistokehityksessä.
Sometoitumassa blogissa on esimerkkejä Joanna Kalalahden esityksestä: komponentti wiki ensin (kompo2010) ja sen kirjoittamiseen on osallistunut kaikki opiskelijat. Moodle on myös ollut käytössä ja siellä on ollut tarkempaa ohjetta miten käytännössä toimitaan. Toinen esimerkki on CodeCamp -wiki Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Sitten katsottiin paria blogiakin ja puhuttiin mikroblogeista.
Tänään katsottiin myös TodaysMeet ja FriendFeed.
http://todaysmeet.com/hh3
http://friendfeed.com/someopi on osoite, johon voi laittaa kavereiden blogit
Se mistä oli vielä puhetta, oli salasanojen hallinta mutta nyt en kyllä muista mikä se homma oli.
Mielestäni 23 asiaa on hyvä ja tutustumisen arvoinen sivusto Web 2.0 -työkalujen käytöstä.
sunnuntai 6. maaliskuuta 2011
Goodbye
Yhteenvetona CeBIT2011 -messuista voi todeta, että asiantuntija luennot olivat mielenkiintoisia vaikka kaikki luennoitsijat eivät ehkä olleetkaan ihan ajan tasalla. Pilvipalvelut (Cloud Computing) on viimeiset kaksi vuotta ollut CeBITissä se kuumin aihe. Parin vuoden takainen Green Office oli kadonnut kartalta kokonaan eikä kotiinkaan ollut tarjolla muuta kuin pelejä ja kosketusnäyttöjä, jotka sormenjäljistä päätellen olivat todella suosittuja. Televisioita ei näkynyt lainkaan mutta perinteisiä puhelimia kyllä.
Peliuutuudet ja peliturnaukset vetivät messuilla huomattavasti enemmän porukkaa kuin muut osastot tai edes Cloud Computing. Sosiaalisen median osasto oli lähes olematon. Sieltä toki löytyi joku verkko-oppimisalusta, käyttöliittymästä päätellen peruskoululaisille tarkoitettu videoneuvotteluohjelma ja muutama yritys, jotka tarjosivat Microsoft Word 10 -opiskelupakettia verkossa. Toki esitelmissä ja luennoilla puhuttiin Facebookista, Twitteristä, Googlesta, YouTubesta ja Yahoosta. Perjantaina olisi ollut sosiaalisen median luennot, mutta silloin olin jo kotimatkalla.
Peliuutuudet ja peliturnaukset vetivät messuilla huomattavasti enemmän porukkaa kuin muut osastot tai edes Cloud Computing. Sosiaalisen median osasto oli lähes olematon. Sieltä toki löytyi joku verkko-oppimisalusta, käyttöliittymästä päätellen peruskoululaisille tarkoitettu videoneuvotteluohjelma ja muutama yritys, jotka tarjosivat Microsoft Word 10 -opiskelupakettia verkossa. Toki esitelmissä ja luennoilla puhuttiin Facebookista, Twitteristä, Googlesta, YouTubesta ja Yahoosta. Perjantaina olisi ollut sosiaalisen median luennot, mutta silloin olin jo kotimatkalla.
Messuilla kävijöitä
 |
| Laitetestausta |
 | |
| Tuunaa itsellesi kännykän kuoret |
 |
| Pukumiehiä |
 |
| Peliturnauksen yleisöä |
 |
| Pelihallin yleisöä |
 |
| Kassialma siinä keskellä on Anne |
 |
| Vihreätukkainen esittelijätär |
 |
| Ketä kiinnostaa |
 |
| Tässä se Dellin kannettava, josta saa tabletin |
lauantai 5. maaliskuuta 2011
Lisää messutunnelmia ja kuvia
Paitsi, että CeBIT -messut ovat kutistuneet entisestään, niin ne on yhä selkeämmin tarkoitettu saksankielisille markkinoille ja erilaisten tuotteiden, laitteiden ja palveluiden markkinointiin. Kaukana ovat ajat kun messuilla voi kuulla livenä jotain alan vaikuttajaa. Tarvittaisiin lisää billgateseja, jotka kertoisivat siitä, että ovat unelmatyössään ja lisäbonusta on se, että siitä maksetaan palkkaakin. Tätä intoa ja hypeä intialainen Vineet Nayar peräänkuuluttikin torstain seminaarin avauksessa.
Tämä näppäimistö voisi sopia huonompi näköisillekin.
Kauko-idän laitevalmistajat etsivät messuilta jälleenmyyjiä. Tavarapaljous ja tuotteet antavat hyvän kuvan siitä, että hyvällä muotoilulla voisi saada paljonkin näkyvyyttä kuin myös hyvin suunnitellulla messu-ständillä. Ei pelkkä väri standardimallisessa laatikossa ihmeitä tee. Innovaatio-osasto oli hyvä osoitus siitä missä mennään: nuoret suunnittelijat esittelivät suunnitelmiaan huonosti valaistussa nurkassa.
Tämä näppäimistö voisi sopia huonompi näköisillekin.
 |
| Perinteisen näköisiä puhelimiakin näkyi vielä |
Kauko-idän laitevalmistajat etsivät messuilta jälleenmyyjiä. Tavarapaljous ja tuotteet antavat hyvän kuvan siitä, että hyvällä muotoilulla voisi saada paljonkin näkyvyyttä kuin myös hyvin suunnitellulla messu-ständillä. Ei pelkkä väri standardimallisessa laatikossa ihmeitä tee. Innovaatio-osasto oli hyvä osoitus siitä missä mennään: nuoret suunnittelijat esittelivät suunnitelmiaan huonosti valaistussa nurkassa.
 |
| Avoimia työpaikkoja |
 |
| Ainahan tarvitaan rakettitiedettäkin |
 |
| Muitakin messukuvaajia oli liikkeellä |
 |
| Muistitikkukorkinavaaja |
Näkymiä CeBIT -messuilta
Messuilta löytyi tutunnäköisiä asioita tai tavaroita parin vuoden takaa. Monta messuhallia oli tyhjänä ja englannin kieliset esitteet ja materiaalit olivat kadonneet lähes täysin ja Innovaatio-osasto oli kutistunut pieneksi hämäräksi nurkkaukseksi. Yksi halli toki oli entisellään - pelihalli.
 |
| Peliturnaus meneillään |
perjantai 4. maaliskuuta 2011
Matkaseuraa
Olimme CeBIT -messuilla 11 hengen porukalla.
 |
| Messuilla voi yllättäen tavata tuttujakin |
 |
| Kevyt iltapala Cellen Raatikellarissa |
 |
| Iltapalalla oli muitakin |
 |
| Anne ihmettelemässä palkkataulukoita |
Hampuri - Celle
Lensimme tiistaina klo 17:30 koneella Hampuriin. Hampurin lentokentältä pääsee kätevästi S1-junalla Hampurin päärautatieasemalle ja sieltä jatkoimme junalla edelleen Celleen. Tosin suoraa junayhteyttä ei valitettavasti siihen aikaan ollut ja vaihdoimme Uelzenissä junaa. Olimme ajatelleet käydä syömässä iltapalaa koska Celleen lähevään junaa oli 25 min. aikaa. Vaan eipä onnistunut koska kello oli jo yli 22 ja asemaravintola sekä kioskit olivat jo kiinni. Niinpä odottelimme kylmässä viimassa seuraavaa junaa. Junamatka meni rattoisasti ja samoin kävelymatka Cellen asemalta Tryp hotellille, kiitos Google Mapsin.
torstai 3. maaliskuuta 2011
Entertainment & Mobility: Connecting real and virtual worlds
Torstaina kävin seuraamassa Entertainment & Mobility: Connecting real and virtual worlds -aiheisia luentoja. Päivän luennot avasi Vineet Nayar (Chief Executive Officer HCL Technologies, Noida, India, LIDA Award winner in the “International” category). Hänen aiheensa oli HCL Technologies: Global enterprise relies on transparency and integration. Hänen mielestään yrityksen tärkein menestystekijä on se, että henkilöstö on tärkeämpi kuin asiakkaat (employees first, customers second). Se, että työntekijöiden osaamista arvostetaan ja heihin luotetaan, saa porukan tekemään tehokkaammin töitä. Tämä luento oli asiasisällöltään ehdottomasti paras kaikista seuraamistani esityksistä.
John Matheny (Senior Vice President Communications & Communities, Yahoo!) piti tai luki, mitä ilmeisemmin jonkun toisen kirjoittaman esityksen kirjoitusvirheineen kaikkineen. Esityksen aiheena oli Pushing the Boundaries of the Mobile Internet. Tästä esityksestä tuli mieleen, että ovatkohan Yahoon trendit jo mennyttä maailmaa.
Paul Henri Ferrand (Chief Marketing Officer, Global Consumer and SMB, Dell) piti hyvän ja havainnollisen esityksen aiheesta How Entertainment And Mobility Are Redefining The Workplace. Ferrand mainosti myös Dellin läppäriä, josta saa näytön kääntämällä tabletin. Dellin osastolla sen sijaa sai etsimällä etsiä kyseistä laitetta. Se oli sijoitettu perinteisten kannettavien joukkoon ilman minkäänlaista hypetystä. Joko laite ei toimi vielä tai sitä ei jostain syystä haluta myydä, ainakaan Saksan markkinoilla.
 |
| Vineet Nayar: Global enterprise relies on transparency and integration. |
John Matheny (Senior Vice President Communications & Communities, Yahoo!) piti tai luki, mitä ilmeisemmin jonkun toisen kirjoittaman esityksen kirjoitusvirheineen kaikkineen. Esityksen aiheena oli Pushing the Boundaries of the Mobile Internet. Tästä esityksestä tuli mieleen, että ovatkohan Yahoon trendit jo mennyttä maailmaa.
 |
| John Matheny, Senior Vice President Communications & Communities, Yahoo! |
Paul Henri Ferrand (Chief Marketing Officer, Global Consumer and SMB, Dell) piti hyvän ja havainnollisen esityksen aiheesta How Entertainment And Mobility Are Redefining The Workplace. Ferrand mainosti myös Dellin läppäriä, josta saa näytön kääntämällä tabletin. Dellin osastolla sen sijaa sai etsimällä etsiä kyseistä laitetta. Se oli sijoitettu perinteisten kannettavien joukkoon ilman minkäänlaista hypetystä. Joko laite ei toimi vielä tai sitä ei jostain syystä haluta myydä, ainakaan Saksan markkinoilla.
 |
| Paul Henri Ferrand, Chief Marketing Officer, Global Consumer and SMB, Dell |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)